onko pakko jaksaa? onko pakko jatkaa?
miksen voi vaan kadota?
onko minun pakko olla minä? voinko vielä vaihtaa?!
en halunnut tätä, en pyytänyt tätä!
miksei kukaan kuuntele? miksei kukaan auta?
mikset ymmärrä minua?
miksi vain luulet että olen vahva?
se ei tee ihmisestä vahvaa, että
hänelle sitä hoetaan. päinvastoin.
minun täytyy kestää yksin kaikki.
sinä et jaksaisi kantaa puolta murheistani,
enkä minä koskaan sitä osaisi sinun
antaakaan kantaa.
en osaa pyytää apua. en osaa olla aseeton.
osaan vain esittää olevani vahva. haluan
sinun luulevan että kestän mitä vaan.
en halua paljastaa heikkouksiani, koska tiedän
että isket siihen heti tilaisuuden tullen.
mutta muhun sattuu. se kipu riipii ja raastaa syvältä sisältä.
koittaa tulla ulos kyyneleinä, samalla päästäen ulos loputkin
voimat, jotka minulla olisi jatkaa elämäni taistelua.
tunnen kuinka elämäni valuu kuin valkea hiekka sormieni välistä.
ensin se kaikki oli minulla, minulla oli kaikki.
mutta minua tönittiin ja tuupittiin ja tasapainoni horjui.
silloin hiekka alkoi valua. en pystynyt pitämään sitä enää käsissäni.
nyt siitä kaikesta hiekasta on jäljellä enää muutama murunen.
kurottaudunko eteenpäin saadakseni uutta hiekkaa käsiini, jotta
voisin aloittaa alusta?
vai luovutanko ja avaan käteni kokonaan ja valutan loputkin hiekat?
en tiedä olenko valmis taas nielemään hiekkaa.
se vaara kuitenkin aina on, kun kurottaa edemmäs,
että kaatuu kasvoilleen hiekkaan.
onko sitten enää voimia nousta?
kuinka paljon hiekkaa voi ihminen niellä?
mistä sen tietää mikä hiekanjyvänen on se viimeinen?
hiDi
Hidi
