Nää, oi mun sieluni, auringon korkea nousu,
Ylitse kivisen kaupungin kattojen, katuin,
Ylitse vuossatain valheen ja tuntien tuskan
Koittava kirkkaus.
Nää, oi mun sieluni katoovan elämän autuus.
Niin kuin ääretön temppeli on se sun eessäs,
Alla sen holvien on ikiaikojen ääretön hartaus
Mestarin hengen...
Nää, oi mun sieluni, yössäkin korkehin kirkkaus,
Tuskassa tummien hetkien rauha ja riemu,
Vuossatain valheessa, elämän valheessa valkein,
Iäisin totuus.
~V.A. Koskenniemi