IRC-Galleria

Naisen kaipuu ja naisenkaipuu.

Mitenkäs näin henkilökohtaisia tänään.

"On my own last night
Sitting by the shore
The sky was short of stars
And the sea all quiet and calm
Your shimmering queenly presence
Was cast onto my mind's screen
Although any spark of love for you
I thought had long since gone

I called your name softly
As I used to before
And I heard a sad scream
From a lonely sea-bird

Forgive me if you didn't even want
Your lovely shadow beside me
But the sky was short of stars
And the sea all quiet and calm

Forgive me, forgive me
Under the sky was short of stars
And the sea all quiet and calm"

Nyt se on sitten totta! Karhun kansa on saanut virallisen aseman! Hyvä me! Enää en olekaan yhteiskunnan silmille ateisti. Nyt on juhlan aika.

http://www.kotimaa24.fi/artikkeli/suomenuskoisten-uskonnollinen-yhdyskunta-hyvaksyttiin/#.UrBtPNde20c.facebook

http://yhdistysrekisteri.prh.fi/vaiheet.htx?dnro=2011%2F003266Y&kieli=1

"Tuoll' on Otso synnytelty,
Mesikämmen käännytelty,
Luona kuun, valossa päivän,
Otavaisen olkapäillä,
Ilman impien tykönä,
Luona luonnon tyttärien."

Jälleen kerran, muutto edessä. Valloittanut Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Uudenmaan ja Pirkanmaan, nyt olisi vuorossa Päijät-Häme. Saankohan joskus kaikki maakunnat kierrettyä? Ensi syksynä toivottavasti luvassa Varsinais-Suomi.

... Paitsi epävarmuus.

(Kuiskaa hyvin hiljaa: Uusi koti luvassa ehkä Kangasalla...)

<3

Hietasen yllä leijuu taianomainen sumu... Töitten jälkeen kiiruhdin rantaan - tiesin, mitä odottaa, se näky on aina yhtä huumaava, pelottavakin. Paksu sumuverho peitti vastarannan, harmaa ja sakea ilma oli paikallaan, vaikka tuulikin rauhallisesti, kuin luonto olisi hiljaa hengittänyt. Siinä se näkyi, haavekuva: ensin valtava musta varjo, joka äkkiä piirtyy ääriviivoiksi. Luunvalkoiset purjeet, valtava, tervattu runko. Se lipuu majesteettisen hitaasti luokseni. "Hyppää kannelle."

Jokin päivä se haavekuva on totuus... Voimakas, pistävä meren tuoksu, loputon horisontti, tiivis miehistö ja minä yksi heistä, etsimässä jotain siitä loputtomasta, autiosta avaruudesta.

Pikkurilli vain vähän alle 45 asteen kulmassa. <3

Auh, mahaan koskee...