IRC-Galleria

*Jonne*
Heräsin siihen, että jotaan kosteeta tippu mun otalle. Pyyhkäsin ottaako ja tsiigasin kättäni. Hyi helvetti, linnunpaskaa. Katoin ympärilleni ihmetellen, että mistä helvetistä se oli oikeen tullu ja huomasin makaavani ulkona, kerrostalon pihassa. Kattelin kerrostaloo hetken ja tajusin, et Söörihän asuu tos. Funtsin, et miten vitus olin siihen oikeen joutun ja aattelin mennä kysäsemään Sööriltä, jos se tietäis.

Lampsin sisälle kerrostaloon ja huomasin, että Söörin asunnon ovi oli jätetty auki. Menin sisälle ja kattelin, ettei missään ois murtovarasta. Yhtäkkii kuulin Söörin äänen makkarista: "Ei sil mitään hätää oo, hei, sehän on Jonne" Mitä? Se puhu jonkun kans musta?! Kurkistin sen makkariin ja näin sen puhuvan puhelimes. "Mut joo, mul ois vähän kiire. Ilmota sit, jos näät Jonnee, mäkin. Nyt pitää lopettaa, mo", se sano ja ryntäs ulos makkaristaan ja melkeen törmäs muhun. Se katto mua pelästyneenä ja syyllisen näkösenä.

Mä avasin suuni: "Olin tos kerrostalon pihas.. Tiiäks yhtään miten oon siihen joutunu? Ite en muista yhtään, ku meni eilen aika överiks vissiin..". Sen ilme muuttu ja se näytti siltä, ku se miettis minkä tarinan se mulle kertois. "Totanoin, Jonne, haluutsä kuulla, ehkä ei niin kivan totuuden, vai sanonko etten mä tiiä?" se kysy. "Kerro nyt vaan se totuus, ku muuten jää vaivaamaan" sanoin sille ja hymyilin rohkaisevasti. Söör huokas ja kurtisti sit ottaansa. Se katto vähän aikaa ulos hakien sanojaan, käänsi sit päänsä mua kohti, katto mua arasti silmiin ja alko puhumaan. "Mehän oltii eilen ryyppäämäs, ja kunnolla ryypättiinkin. Mä en muista illasta mitään, mut se oli varmaan mun elämäni paras ilta, sillä aamul ku tos puol tuntii sit heräsin, sä makasit tosi sulosen näkösenä mun päällä. Mä luulen, et olin sun kans sängys viime yönä", se sano, viimeisen lauseen kuiskaten.

*Sööri*
Jonnen ilme oli tulkitsematon. Sit se avas suunsa ja kysys: "Mut miten mä tohon pihalle jouduin? Heräsin just siihen ku lintu paskans mun päälle, kato". Se ojens kättään ja näytti kuivunutta linnunpaskaa. Sitä mä en enää kestäny ja aloin nauraa hillittömästi. "Ai on tää sun mielestä hauskaa vai?" se kysy ja jatko: "entäs nyt?" ja pyyhkäs linnunpaskan mun paitaani. Irvistin ja kävin vaihtaas paitaa. Jonne kävi sil välin pesees kätensä ja naamansa, jolle lintu oli ilmeisesti pruitannu. Hihittelin yksikseni.

Kun tulin takas, Jonne istu sohval. Mä menin istumaan sen viereen. "voisitsä nyt kertoo mitä mä tuol pihal tein?" se kysy. Mietin hetken ja aloin sit taas puhumaan: "Tota.. Ku mä en tienny, miten sä reagoisit, jos heräisit mun sängystä, nii mä aattelin, että mä raahaisisin sut jonneen ojaan, ja sit ku heräisisit, et vois ikinä tietää, mitä meiän välil tapahtu.. Mut ku olin laittaas ovee kii, nii Antti soitti ja sit ku lopetin puheölun nii sä olit jo tääl". Jonnen ilme oli semmonen jännä, ku se alko puhumaan: "Ei sit pelkkä olkkarin sohva riittäny.. Tai lattia..". Naurahdin eka vaisun hermostuneesti ja sit alettiin molemmat nauraa yhteen ääneen mun hölmöydelleni. "Muute Jonne, ku kerta otit tonki jutun näi hyvi vastaan, nii saanks mä kertoo sulle, et mä rakastan sua?" kysyin.Jonne räpäytti kerran silmiään ja hymyili mulle ihanasti. Mäki hymyilin sille. "Joo saat, mut saanks mä kertoo et mäki rakastan sua?"se kysy. Siihen en enää vastannu vaan syöksyin suutelemaan sitä. Mun krapula oli hävinny.

Pidin Jonnesta tiukasti kiinni ja se piti musta, ku suunnattiin kohti mun makkaria. Jonne kävi sängylle istumaan ja mä menin sen syliin ja suutelin sitä koko ajan. Se kävi makuulleen ja vetäs mut mukaansa. Kieräytin meiät niin, että se tuli mun päälle ja aloin ottamaan siltä paitaa pois. Seki vetäs mun paidan pois ja mä kävin sen housujen kimppuun. Se potkas ne jalastaan ja sit oli mun housujen vuoro.... SENSUROITU! Valitettavasti en voi kertoa enempää Jonnen ja Söörin yksityisyyden vuoksi. Lisäksi luvun loppua ei ole suunnattu alle 16-vuotiaitten silmille, eikä pokkani kestänyt kirjoittaa tarinaa loppuun. Toivottavasti ymmärrätte, pahoitellen kirjottaja.