IRC-Galleria

Alan kirjoittaa nämä päiväkirjamerkintäni salakielellä. Jää jännä tunne aina lukemisen jälkeen niin lukijoille kuin kirjoittajallekin.

Eipaht angit siejht jit oapuejt nelj piset oaelt p lihölhpaiehtö asoetöa! Tujö t t öaöt auebigu inkuraho, shet oesupt ljrnt nelj laheleih! Ieha aöru aöeut hnltk nveco lawh gbrjeo. Kiosrht. Birwth saetjh höaa? Gsjhte?! Gisehtp pöahjlnl opöjtsönö...

Jännä tunne.

Tolppa ja tekstiviesti kummittelevat jälleen: "Varo sitten vähän. Siinä keskellä pihaa on tolppa. Älä törmää siihen."
Man vet aldri.

Mie meen tilanteisii vaikkei ees tapahu

Maailmankaikkeus. Vuosimiljardit. Eri alkuaineet. Tähdet ja galaksit jossain helvetin kaukana. Maapallo. Eliölajit. Bakteerit. Tyrannosaurukset. Kasvilajit. Ihminen.

Ihminen! Hassut ihmiset. Oikeasti, kuvitelkaa! Ihmiset käyttävät kravatteja, värjäävät hiuksiaan ja kirjoittavat runoja. Ihmisiä kiinnostaa väitellä horoskooppien totuudenmukaisuudesta ja kielioppivirheistä. Ihmiset sheivaavat sääriään ja säveltävät tietyn kaavan mukaan. Ihmisiltä löytyy laatikoista klemmareita. Toiset nyppivät kulmakarvojaan, toiset seuraavat muotia tai formuloita. Ja he kokoontuvat kursseille tai kouluihin istumaan ja se on vieläpä pakollista.

Miksi tämä herättää minussa hilpeyttä, miksi oi miksi.

Viritin kitaran. Se paska juttu on se, etten osaa soittaa sitä. Pitää käydä vetäsemässä jotakuta hihasta (niin kovaa että paita irtoaa!) että opettaisi minua.

Päätä särkee. Yhyy, lempipääni ihmeellisen kivun kourissa, yhyy. Päänsärky tarkoittaa norjankielisiä hempeilylauluja pään sisällä soimassa. "KAN JEG STOOOOLE PÅ MIN SJEL SHAANAANAA...?!" Vaaleanpunainen pumpuli! Puput ja tikrut! Tikkarit! Kuu ja merenranta! Anteeksi!

Ajattelen viroaksentilla. Voi jumalauta.

Joku kanssani huomenna laavulle? Joku? Huomenna? Jookos? Tuollainen nysvöily on turhaa ja sairasta, nyt joku! Luuserit nukkuvat omissa sängyissään. Kivat tulevat kanssani laavulle huomenna.

Miltäköhän Mörön äksdee-ilme näyttäisi?

- Voisitko kertoa sen tarinan siitä kun katosin?
- Ethän sinä ole koskaan kadonnut.
- Kerro se silti.

Onneksi minulla on kaksi aurinkoa sekä hauska humina pääni sisällä.

Näin on käynyt ennenkin:
Herään tumman ja karvaisen karhun rinnalta
aamukasteen huuhtoessa hikeä otsaltani.
Raskaustestin näyttäessä positiivista änkytän sulhaselleni:
Se oli puolukka.