Kun puen kivun ja kärsimyksen sanoiksi. Olen hävitä kyynelilleni ja purskahtaa itkuun. Kuun maalaama vaitonainen selkäsi, häikäisee silmiäni. Välillä ajat minut raivon partaalle, kaikessa syntisyydessäsi ja puhtaudessasi. Mutta kaikesta huolimata juuri sinä pelastit minut silloin, rankkasateen hyväilystä. Haluan syleillä sinua...aina ja ikuisesti. Kerran. Kerran sinäkin vielä ymmärrät miksi synnyit yksisiipisenä.