jossain vaiheessa mä toivon oikeasti herääväni ja havahtuvani todellisuuteen.
Kauniiseen tai rumaan. En mä välitä, ku vaan oikeesti näkis todellisuuden.
Näkis kaiken sen taakse, mitä on tehnyt ja miks.
Vaikken haluais.
Vaikka haluaisin.
Ahdistaa.
Seinillä on silmät.
Ne näkee mun virheeni.
ne syö mun pienet hyvät ajatukseni.
Jättää vaan ne likaiset.
Vioittuneet.
Pienenä on vieläkin vaikea hengittää.
Ihan sama.
Eikö vain?
Uusimmat blogimerkinnät
- Liikaa, kai 28.02.
- Hiljaisuutta painostavampaa 09.08.
- [Ei aihetta] 16.05.
- [Ei aihetta] 06.05.
- [Ei aihetta] 02.05.
- jep jep 13.04.
- [Ei aihetta] 28.03.
- [Ei aihetta] 22.03.
- working under red light 14.03.
- [Ei aihetta] 14.03.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2008 (1)
-
▼
2006 (17)
- ▶ elokuu 2006 (1)
- ▶ toukokuu 2006 (3)
- ▶ huhtikuu 2006 (1)
- ▶ maaliskuu 2006 (5)
- ▶ helmikuu 2006 (2)
- ▶ tammikuu 2006 (5)