Panin elämän risaiseksi, sain risaisen elämän,
olin ehyt ja rento ja tiesin mitä hain.
Olin koulu, olin reksi, olin minä ja olin hän,
nyt huoneessa tässä lasken sormiain.
Viini tahmea tarttuu kieleen, sen nielen kuitenkin,
vielä toivein sentään aamuun katselen.
Haavat sormeen ja arvet mieleen sain kun kolusin,
laitapuolella - elämän risaisen.