Ei oo ihme etten jaksa ajatella
asioita
Pääni täynnä kaikenlaista joutavaa joka ei kuuluis sinne ollenkaan
Tänä yönä mun kroppa valittaa
jokaista kokemaansa kolhua
Tänä yönä tunnen heikkouteni tarkemmin kuin koskaan
Ei vuodet kulu, ne kuluttaa
Puree palan, sitä mutustaa
Se minkä koetat jättää taa
muistaa muistuttaa
Outoo että kavahdan nyt
joitain tekemiäni tekoja
Tehty mikä tehty, ne takuulla kasvaa jo sammalta
Kadun vai kaipaan, en minä tiedä
Unohtaisin mieluiten
Ei oo yö näin pimee ja hiljainen kun vierelläsi vietän sen
Osoita taas elämän tarkoitus
oon ehtinyt jo unohtaa sen
Opeta taas elämän tarkoitus