Pienestä pitäen en pitänyt siitä. Pelkään sitä niin paljon, etten voi kuvailla sitä. Sitä olen nähnyt jo päiväkoti-iästäni lähtien, sillä näen unessani pieniä rakennuksia, jotka ovat kuin päiväkotini isolla kentällä olevat ne pienet kopit. Ne ovat kuin turva. Keskellä yötä saatan olla puoli unessa, ja pelkään etten pääse sieltä pois, ja taas sitä mennään. Se on terävä, hyvin nopea, se menee alaspäin. Niin nopeasti. Se on ahdistava. Suuri, suuri, kuin suuri piikki. Tuntuu, kuin se voisi satuttaa, vaikka vain näen sen siinä unessa. Tuntuu, kuin päätä rupeaisi jomottamaan. Haluan sieltä pois. Pienenä saatoin itkeä herätessäni tuosta unesta, nykyään vain ihmettelen sitä herätessäni, mutta olen silti ahdistunut siitä.
Uusimmat blogimerkinnät
- 8 years later 26.02.
- No mutta 26.08.
- Cossisuunnitelmat 2013 03.10.
- Myydään peruukki ja kaksi cossia! 22.09.
- Kierrätyscosplay - Ota haaste vastaan! 12.09.
- Moi. 05.09.
- OSTETAAN kaksi lippua Traconiin! 21.08.
- DESUMATKALLA - projekti 30.07.
- MYYDÄÄN Hetalia doujinshi!! 21.07.
- [Ei aihetta] 19.07.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2020 (1)
- ▶ 2017 (1)
- ▶ 2012 (80)
-
▼
2011 (896)
- ▶ joulukuu 2011 (21)
- ▶ marraskuu 2011 (8)
- ▶ lokakuu 2011 (21)
- ▶ syyskuu 2011 (11)
- ▶ elokuu 2011 (23)
- ▶ heinäkuu 2011 (58)
- ▶ kesäkuu 2011 (95)
- ▶ toukokuu 2011 (116)
- ▶ huhtikuu 2011 (122)
- ▶ maaliskuu 2011 (139)
- ▶ helmikuu 2011 (136)
- ▶ tammikuu 2011 (146)
- ▶ 2010 (375)