IRC-Galleria

Rakkautta ja piikkilankaaKeskiviikko 28.12.2005 00:27

Sitä tarvitsisi tähän elämään, että tuntisi olevan elossa. Toisaalta tätä hiljaiseloakin tarvitsee. Tyyntä myrskyn edellä. Tulee mieleen viime joulu. Brasilian matka jolloin tuo tatuointikin on otettu. Ruusu, jonka keskellä on sydän, jonka keskellä on helmi. Siihen liittyy niin paljon ja siksi se kulkee mukanani aina hautaan asti. Jatkan sitä heti, kun saan siihen syyn. Nyt on kuitenkin tyyntä eikä syytä muutoksille. Menneet ovat menneitä ja hullut hulluja. Hullut kuitenkin elävät ja historia on tärkeä, jotta voi ymmärtää itseään tänä päivänä. Voi sitä hullua rakkautta ja kuumaa kiihkoa. Sitä on ikävä täällä keskellä turvallista omakotitaloaluetta viimaisessa pohjolassa. Se intohimo ei kuitenkaan ollut kestävää, vaikka toista kaunista nilkkaa koristaa samanlainen tatuointi ja nimeni on kirjoitettu kaunottaren pohkeeseen. Kunpa olisit ollut se mitä halusin ja etsin. Yhdessä olimme vahvoja ja koko maailma oli meidän. Sinun elämäsi oli kova. Kasvoit slummissa ja sait kaiken materiaalin ympärillesi vartalollasi. Kauneus on kuitenkin katoavaista ja tiedät sen. Toivon, että saat aidon rakkauden joku päivä. Minulle ei kuori riittänyt. Suudelma kauneudellesi, joka loistaa sisälläsi. Minulle uskalsit olla heikko. Minä en tuominnut elämääsi, kuten äitisi ja sisaresi. Meidän elämämme eivät kuitenkaan kohtaa koskaan. Minä tahdon olla toisenlainen. Se tavallinen äiti pullantuoksuisessa omakotitalossa takkatulen ääressä. Vai haluanko?

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.