IRC-Galleria

Kunpa voisitkaan tietää,
Kunpa voisitkaan tietää tämän vieläkin minua kalvavan tunteen,
Kun kidutan itseäni katsomalla,
Mutta en koskaan suutani avaamalla.

Kunpa voisit katsoa,
Sanoa,
Tehdä,
Tehdä sen tarvittavan aloitteen minun puolesta.

Siitä on niin pitkä aika,
Mutta tuntuu kuin se olisi ollut eilen,
Ja silti se on ikuisuuksien päässä,
Vaikka kyse ei ole edes vuosista - vain kuukausista,
Miksi elämäni ei voi olla toisenlaista?

Tämä ei ole kaipausta,
Eikä niinkään ikuista ahdistusta ja surua,
Vaan tämä on tarve ja halu,
Jota ei kukaan muu voi täyttää -

Kuin vain minä yrityksellä,
Tai sinä eleellä,
Jota on vaikea tehdä tietämättä sitä,
Että en ole sellainen,
Millainen kuvittelet minun olevan.

Vaan olen vain tässä,
Täällä jossakin,
Odottamassa edelleen vastausta,
Siihen mitä tunsin jo ensi näkemältä -
Eli jotain yhteistä.

*~*~*~*~*~*

Tämä sopii monelle, vaikka kirjoitin tämän vain yhdelle. Eikä ne kaikki, joihin tämä sopisi tule tätä lukemaan, vaikka niin haluaisinkin... Enkä vieläkään tarkoita sillä yhdellä ihastusta tai muuta - ja tiedän muutamienkin tietävän ketä täsä tarkoitan. Sitä ei tarvitse mainostaa tai katkaisen välini teihin! Tosin... Mitä te menettäisitte?