Musta tuli melkeen julkkis: YFU nakitti mut ja perheen pikku media-pläjäykseen, ja sunnuntaina olikin haastattelu paikallislehteen. Oltiin sitten perheen kanssa kotosalla, eka kävi kuvaaja ja sitten joku toimittajanpuolikas. Perinteisesti jauhettiin tyhjää.
Noh, kuvaajahan oli siis hyvän tavan mukaan sunnuntai-iltapäivällä päissään. Tai ei päissään, mutta nauttineena. Toimittajankloppi sen sijaan on kuulemma nimekäs ammattilainen, mutta musta se vaikutti lähinnä epämääräseltä tapaukselta, joka ryhty yrittämään toimittajan uraa. Kanto Children of Bodomin bändipaitaa ja pyys mua sitten selittämään Bodomin legendan mun perheelle.
Tänään sitten lämähti postitse. Viel kun on keskiviikko, niin lehti menee kantonin joka asuntoon ilmasjakeluna. Puolen sivun juttu, isolla kuvalla ja muuta. Heitän kuvan lehtileikkeestä tännekkin, sitten kun aikaa riittää. Juttu alko "Der Einzelkind Jusso Nisula..." eli ensin siin väitettiin, et mul ei oo veljee Suomessa, ja sen jälkeen ne kirjotti mun nimen väärin. Noh, tekevälle sattuu. Varsinkin, kun tää journalisti tuntu muutenkin olevan asioiden tasolla. Pari aika hupaisaa tekstinpätkää löyty.
---
Tänään Sibylle täyttää 43.
Tänään oon hiukka kipiänä, en liikkaan osallistunut.
Tänään oli aamuseittemältä 6,5 astetta plussaa. Ja täällä Reigoldswilissä on keskimäärin muutama aste kylmempää kuin tuolla Liestalissa, eli ei siellä koulullakaan palella tarvinnut. Nyt pitääkin päättää, että tuntuuko tää tammikuu enemmän syksyltä vai keväältä.
Hyvät jatkot,
Juuso