IRC-Galleria

nyt oon sitten taas kotona. ehkä tällä kertaa elelen viikon pari ihan ilman keski-eurooppaa. ehkä.

Slovakia-Unkari-Kroatia-Slovenia-Itävalta akseli mahtui kahdeksaan päivään ja 1600 kilometriin

Sveitsin päässä hyvästeltiin kavereita Baselin juna-asemalla. Hmm...

Yöjunalla Berliiniin.

Tuli käytyä Saksan maalla, Wellinsensee:llä hieman leireilemässä vaihtariuden merkeissä.

Leiristä ehkä joskus lisää, mutta juuri nyt on kotona kaaos kun pitäisi tavata kaikkia ja purkaa matkalaukku ja raivata huone ja pakata uuteen reissuun.

Tosiaan sunnuntaina lähtö Wieniin, jonka jälkeen viikon ajan kurvaillaan Itävalta-Slovakia-Unkari-Kroatia-Italia-Slovenia -akselilla. Maanantaina 14.7. takaisin.

Zoe tulee Suomeen 15. tai 16. heinäkuuta.

Viimeinen koulupäivä on takana.

Tänne tulomatkan luotetuin kumppanini odottaa nyt pääsyä matkalaukkujen taivaaseen, upouusi Samsonite täyttynee illan ja huomisen aamun aikana.

Nick the Dane ja Taylor vyöryttivät eilen Baselin. Kolmistaan vietettiin iltaa. Kun keskiyön korvilla istuin bussissa, oli ulkolämpötila vaatimaton 24. Arvatkaa millaista oli 10 tuntia aiemmin.

Lauantaina oli muuten mielenkiintoinen junamatka Baselista kotio. Tilaa oli seistä. Mulla, joka linnoittautui kolmen muun kanssa vessaan. 13 minuuttia suunnitellun lähdön jälkeen toivoimme yhä, että ovet menisivät lopulta kiinni koko junan pituudella, eikä kukaan ulos jääneistä enään päättäisi yrittää sisään. Lopulta kolistiin liikkeelle, hiki virtasi kilpaa ilmasta tiivistyneen veden kanssa.

Huomenna oli suunnitelma mennä käymään koululla sanomassa kavereille hei-hei, tyhjnetää pankkitili, syödä perheen kanssa viimeinen ehtool... ateria ja vietellä viimeisen illan läksiäisiä Zoen ja Arcturonin äijien kanssa (joista yksi täyttää vuosia).

Eilen taas Baselissa todistamassa germaanien jalkapallojyrää. Miellyttävä meininki, itse pysyttelin cola-linjalla.

Noi EM-ista on muuten aivan tajuttoman hillitöömän iso tapahtuma. Baseliin odotetaan viikonlopuks turisteina 100 000 hollantilaista. Siihen päälle 40 000 saksalaista ja päälle kasa muita. Eli hieman runsas turisti per asukas. Oranje saapuu lauantaina ottamaan mittaa venäläisistä, eli sillon saattaa olla ikäänkuin juhlan tuntua ilmassa.

Viimenen viikonloppu alkoi (en ollut menossa huomenna kouluun). Maikkoja on tullut hyvästeltyä, matkalaukun yritin ostaa, joka päivälle on suunnitelma ja muutenkin on hieman stressiä ilmassa.
Pitää
-Ostaa uusi matkalaukku ja hävittää vanha.
-Vaihtaa kitaraan kieli ja palauttaa se omistajalleen.
-Siivota ja putsata huone, ensimmäistä kertaa vuoden aikana.
-Pakata.
-Kiitos- ja jäähyväsilahjat pitää hankkia.
-Paikallinen pankkitili pitää tyhjentää, osa pitää nostaa euroina.
-Tuliaiset
-Miettiä mitkä tavarat jätän tänne.
-Valokuvata jokainen paikka ja ihminen.
-Huolehtia puhelin- ja internetlasku host-perheelle.
-Miettiä, josko lähetän vielä toisen paketin Suomeen.
-Tuliaiset (ette saa!)
-Järkkäillä Homecoming kestejä

Lista on jo lyhyempi kuin eilen :)

Saatiin todistukset, Juusolle napsahti vähän epävirallisempi paperi. Saksasta sain 6 (eli kympin) :D Vielä kun sais kuviksen ja liikunnan maikoilta kurssikuvaukset niin saisin suorituksia Suomen päähän.

Toiseksi viimeisen Sveitsin viikonloppuni jälkiselvittely:

---

Perjantaina oli ohjelmassa hieman uima-allas juhlintaa Hollannin riemujuhlien säestämänä. Myöhemmin illalla kyykisteltiin toiletin puolella.

Edellä mainittua toimintaa jatkettiin säännöllisen epäsäännöllisesti aamuun asti. Illan emäntä oli ihastuksissaan.

Aamulla raijattiin omia ruhojamme Sissachista kohti Liestalin juna-asemaa. Muut painelivat kouluun, minä toteutin sisäitä sosiaalipummiani ja nukuin täyden tunnin odotushuoneessa ennen kahdeksaksi sovittua tapaamista host-siskon kanssa.

Lähistöllä suoritettujen aamupala-prosekyyrien jälkeen istahdimme auton kokoonpanolla Mira (sisko), Anne (sisko), Gabi (edellisten äiti), Thomas (edellisen veli) ja suunnistimme kohti Bundesrepublik Deutschlandia. Käytin automatkan suoman tilanne-edun törkeästi hyväkseni ja viilletin Nukku-Mattia tervehtimään.

80 kilometriä rajan tuolla puolen sijaitsee Europapark, Saksan suurin huvipuisto. Porteista sisään ja pari tuntia rauhallisempia hilavitkuttimia ja niin edelleen. Tarkoitus oli mennä niihin mega-siisti-über-super-vatsantappaja-kieputtajiin sitten iltapäivällä.

Silmää mukiinmenevästi miellyttäneen Keskiaika-ratsastus-ritari-juttu-akrobatia-show-teattarein jälkeen nopeasti valittiin lähin ravintola, tai siis, seikkailttin 40 minuuttia etsien "lähintä" syöttölää. Kurkkutorvi liukkaaksi ja hihna käyntiin. Sain tuhottua puolet kana-riisi annoksestani kun em. hihna ei enään vienytkään perille asti. Ei siinä mitään. Oli ollut vähän nuutunut olo koko aamupäivän.

Pian pöydästä noustuamme riisi-kana nousi vankilakapinaan ja esitti vaateen ehdottomasta ja välittömästä vapautumisestaan. Suostuin vaatimukseen ja suunnistin lähimpään miestenhuoneeseen, jossa käytiin lyhyt mutta sitäkin ytimekkäämpi kilpajuoksu maaruni pohjalta aina posliinipytyn kätköihin asti.

Ensiapupisteeltä saatu tilannetiedotus:
Kuumetta 39,6
Verenpaine normaali
Pulssi koholla

Lääkkeet tuuttiin ja poika pitkälleen. Uni maittoi.

Puoli kuuden aikoihin valkotakkinen herrasmies ajoi minut punaisella tila-autollaan parkkipaikalle asti, jossa kiitin ja kumarsin ja nousin seuraavaan menopeliin. Ajettiin sitten samalla viisipäisellä poppoollamme takaisin Confederation Helvetica:an ja tarinamme sankari otti oikeudekseen torkahta vielä hetkeksi ennen omaan sänkyyn rojahtamistaan.

Sunnuntain profiili: Lähinnä unta ja nukkumista. Veli otti pesäeron teini-iästä.
Maanantan profiili: Kotona. Kuumeeton, päänsärky vaivaa seisomaan noustessa.
Tiistain profiili: Kotona. Kuumeeton.

Huomenna sitten voitaisiin taas yrittää.

Eilen käytiin tuhlaamassa luokan kanssa voitettu River Refting -lahjakortti, ja pidettiin Ranskan rajan takana kivaa neljään iltapäivällä. Perinteisemmän super-ponttooni-alus-riehunnan lisäksi ohjelmaan kuului mm. ponttoonikanoottia ja samassa tappaja-koskessa* ponttoonien kanssa uintia. Oli aivan törkeän siisti päivä, kuviakin luonnollisesti seuraa.

*Rheinistä johdettu kanaali, joka luukut sulkemalla saadaan tyhjennettyä vedestä minuutissa.

Illalla miitti luokkalaisten kanssa Baselissa, sivusilmin seurattiin Saksan ja Kroatian mittelöä, nautittiin yhdet ja vietettiin laatuaikaa. Puoliltaöin kotona.

Aamusta kouluun, fyssasta nappasin 4,1 eli voitin keskiarvonkin snadisti, ja tuli siinä sivussa parannettua tuohon edelliseen FY-kokeeseen (siitä sain 1,7) nähden ihan mukiinmenevästi.

Tänään illalla hieman pool-partyn tynkää Sissachissa, sieltä aamulla kou... ehei! Europapark kutsuu! Jos tällä kertaa vaikka suunnitelma toimiskin.

Sunnuntaina taitaa olla YFU-tapahtuma Oltenissa, jonne luonnollisesti ollaan menossa, ohjelmassa grillailua ja jäähyväisiä.

Huomenna hieman River Raftingiä.

Viimeinen viikonloppu sarastaa.

Suunnitelmien viimeiset aukot täyttyvt vähitellen.

Oltuani koulun jälkeen jo vajaat kaksi tuntia kotona on aika viedä kahvikuppi tiskiin, kastella itseni -tähän käytän useimmiten suihkua - sekä lähteä Arcturonin treenejä kuuntelemaan.

Kaiken edellämainitun jälkeen marssin ylämäkeen niin kauan, että saavun Titterteniin asutuskeskukseen, jossa tuijotan Zoen kanssa yhteisvoimin Kreikan ja Ruotsin välisin raa'an taiston nahkakuulan kuninkuudesta.

Sieltä sitten aamutuimaan kohti Kantonin pääkaupunkia, jonka junaasemalta suuntaan kohti surullisen kuuluisaa betonibunkkeria, tarkoituksenani oppia taloustiedettä, maantietoa, saksaa, kemiaa ja englantia. Liikunta on *peruttu.

*Tässä kohtaa kirjoittamista seuraa blackout ja kaksi minuuttia oikean sanan penkomista aivolohkojen välisestä kuilusta.

Viimeinen viikko ennen todistuksien saamista. Torstaina olkoon ohjelmassa River Raftingia sateessa.

Ei tässä mitään muuta päätähuimaavaa, kemiasta bongasin keskiarvoa paremman numeron, noi muut ei sitten oikeen arvostanu. Varsinkaan kun ne tuppaa kokeisiin lukemaan.

Täs nyt rakennellaan suunnitelmia näille viimesille päiville, et jos nyt ens lauantaina sitten lopulta lähettäis sinne Europarkiin.

Sain YFU:lta kirjeen: lähtö torstaina 26.6. Baselin juna-asemalta kello 20:15. Juna lähtee Berliiniin tuntia myöhemmin, ja saapuu perille aamukahdeksan aikoihin.

Kotiinpaluun aikataulusta ei ole tietoa, mutta tiistaina 1.7. oli tarkoitus olla taas Suomessa.

Ensi viikonloppu (14.-15.6.) on toiseksi viimeinen täällä.
Sitä seuraava viikonloppu (21.-22.6.), kyllä, aivan oikein, on VIIMEINEN eli The Last viikonloppu täällä.
Viikko myöhemmin on YFU-leiri Saksassa (27.6-1.7.), ja sitten, apuva, palaan kotiin.
Vielä viikko lisää ja olen Itävallassa (+muualla sillä suunnalla), ettei vaan tulisi Keski-Euroopasta vieroitusoireita.