IRC-Galleria

PRO - Pre Return Orientation Camp.
Lenk, Berner Oberland, CH.
17.-18.5.2008.

Biletystä.
Rentoilua.
Nauramista.
Kokemustenvaihtoa.
Baaria.
Söpöilijöille naureskelua.
Keskustelua.
Halailua.
Speaking English.
A lot, that is.
Virallista YFU-ohjelmaa.
Äänensä särkemistä.
Hyvästejä.

Ja sitten *BAFF*.
Sun elämästä katoaa 30 ihmistä.
Lopullisesti.
Siinä sitten sanot moi moi.


Viisi viikonloppua jäljellä vaihto-oppilaana.
Sit tulee vastaan vähän useemmatkin moi moit.

Öhm.

Eh.

Huomen YFU-leiri.

Siin se taas tält erää.

Kyl se taas niin meni et eilinen poltti miun nahkain.

Ja tänään alko helluntai-lomat - lauantai ja maanantai vapaana :)

Wihii, oli niin mahtava kesäsää (Sveitsi for the win!), että otin jäätelöt, (uima-)shortsit, kahvit yms pakolliset mukaan ja painuin terassille aurinkoon.

Soittelin siinä sitten pitkästä aikaa akustistakin kitaraa, kaks tuntia vierähti yllättävän nopeasti :)

Ja hyvin siinä ehti pal... ruskettuakin.

Totesin, et tota juustoraastetta on tullut vähän mussutettua. Meil menee joitain satoja grammoja puhdasta mössöä joka kerta kun koko konkkaronkka kokoontuu ja on pastaa tarjolla. Ja pastaahan on useemmin kun laki sallii.

Kävin vähä kajakkeilemassa. Hähää, kaverit poltti nahkansa toukokuun auringossa, mie en semmoisiin ryhtyny. Kylhän sitä ylävirtaan matkatessa meinas vähän venoinen hörpätä hookaksoota, mutta aloittelijan tuuril... synnynnäisellä lahjakkuudella vältin ahdin valtakuntaan tutustumisen. Jäätiin sit sinne teltalla yökskin.

Rikoin ennätyksiä, noin niinkun koulunkäynnin suhteen. Sain sekä enkun, että historian kokeet takasin, ja mukiinmeneviä tuloksia sieltä sain. Englannista 5,6 (paras numeroni täällä, myös liikunnat yms huomioiden) ja historiasta 5,4 (2. sijalla reaaliaine-sarjassa). Kaverit katto vähän vinoon, kun kummassakin kokeessa luokan keskiarvo oli joku 4,3.

Maanantaina tosiaan tyhjeni tili, eli en voinut
a) ostaa toukokuun bussilippua, "U-Abo", jota kantamalla saa ajella ympäri Kantonia miten huvittaa.
b) ladata rahaa kännykkään saldon pudottua nollaan
c) lähteä Berniin vapuksi

Sunnuntaina olin melomassa, ja halusin olla hieman aiemmin kotona, niin menin sit 10:30 juna-asemalle. Hmm... 45 min odottelua. Ostin sitten lipun Laufeniin asti, jonka jälkeen pystyisin kulkemaan seutulipulla (jota en rahan puutteen vuoksi vielä omannut). Eli Laufenin jälkeen pitäisi tarkastajille kertoa, kuinka U-Abo on kotona, siten kun selviää CHF 10 sakoilla CHF 80 sijaan. Noh, asema ennen Laufenia tuli tarkastaja, ei siinä mitään, lippuhan oli. Mut kun se jäi siihen junaan, niin totesin anyway paremmaksi hypätä pois kyydistä. Hyvää tuuriani edusti taas se, että seuraava juna meni 12:35, osoittimen ollessa 11:50. Päivä tosin muuttui kahta astetta paremmaksi, kun sain nostettua rahaa ensimmäistä kertaa viikkoon. Sillä sitten ostin sen seutulipun, ja köröttelin eteenpäin. Yhdeltä olin Baselissa, puoli tuntia myöhemmin otin bussin Liestalista kotio, jossa olin sitten klo 14reikäleipä. Ei mennyt yhteen kotimatkaan kuin 3,5 tuntia. Aurinkoa siinä ehti saada ja yhden kolajuoman siemaista.

On muuten tasan neljä kuukautta täysi-ikäistymiseen.

Nyt kebabille (tosta kebabista oon saanu vaan pari kommenttia rakkailta lukijoiltani).

Mä oon erikoistunu viime aikoin suunnitelmien nollaamiseen. Tai no, en minä, mut ympäristöolosuhteet.

Ei kuulemma oo studioilla enää senttiäkään ylimäärästä tilaa, niin ei sitten mennä nauhotuksia kuuntelemaan.

Hmm, lomaa :) Kolmen päivän ylimääränen vapaa, kun sattui nuo vaput ja muut.

Maanantaina totesin että tilillä viihtyy neiti Nolla ja herra Ammottavatyhjyys. Toisaalta sainpahan kannustimen kinuta rahaa YFU:lta (ne kustantaa mulle kaikkea pientä) ja laittaa tilisiirto tulemaan.

Eilen oli mukamas roolipeli-henkeä ilmassa, mutta kun paikalle pääsin niin porukka oli jo valmiiksi sen verran huuruissa, että itse pelaamisesta ei tullut mitään. Siinähän se vappuaatto sitten meni. Ensimmäisellä bussilla kotio. Oli muuten kylmä venailla kolme tuntia ulkona ilman takkia.

Neljältä heräsin. Ois ollu suunnitelma lähtee Berniin, mut pankkitili ei ollut halunnu täyttyä, niin se sitten jäi kun en saanu junalippurahoja käännettyä mistään. Seinästä ei irtoa senttiäkään. Sen lisäks pitäs ostaa toukokuun bussilippu ja täyttää kännykään saldoa, kun sekin on lopussa. Että varallistumista odotellessa.

Pitäs viel kirjottaa jutut sekä YFU:n nettisivuille, että seuraavaan lippukuntalehteen. Ja soittaa kitaraa. Jaksoin jopa kaivaa akustisen pitkästä aikaa huoneeni nurkkatasolta paremmin käden uulottuville, niin sain kipinän sitäkin näppäillä. Kyllä se puolentoistametrin ero on loppujenlopuksi huomattava. Vielä kun jaksais ton ukulelen kanssa riuhtoa, niin tästähän vois vielä oppia räjäyttämään naapurien korvat entistäkin tehokkaammin.

Tänään kaks kuukautta siihen, että taas tallataan Suomen pintaa. Tavallaan ihan törkeen hienoa, tavallaan aikas kurjaa.

Oli YFU-miitti, nelistään kemutettiin. Alkuperäset suunnitelmat oli toki valmistettu hieman suurempaa väkimäärää silmällä pitäen, mutta ihan mukavasti meni camping noinkin. Neljältä sitten mun YFU-tutorin kanssa sen kotio kylmää pakoon ja palailtiin rikospaikalle aamutuimaan. Niin me partiolaiset.

Nyt vois tietenki käydä ottamassa vaikka kupin kahvia ja kadota suihkuverhon taakse.

Muutoinhan elämä on ihan kiitettävällä tolalla. Eilen host-isä täytti 43, sai lahjaks extra-large mustikkapiirakan ja sukulaatia.

Tänään pitäs lähtee lenkille, jos näin niinkun pitkästä aikaa. Jalat haraa vastaan, mieli haraa vastaan, motivaatio haraa erityisen lujaa vastaan mutta katotaan nyt vielä.

"I like deadlines. I love the swooshing sound they make as they go by" - D. Addams

Täydellinen sitaatti