Tyttö itkee itsensä uneen,
kaikki pitäisi olla unelmaa.
Tuska kasvaa sydämessä,
kasvaen suuremmaksi ja suuremmaksi.
Kukaan ei tiedä miltä tytöstä tuntuu oikeasti.
Hän osaa peittää kaiken surun hyvin,
naamalle hän tekee hymyn.
Kerran tyttö kokeili muuttaa tuskan iloon,
hetken se kestikin.
Pian se taas muuttui.
Pikku hiljaa tuska vie kaiken voiman,
silloin ei auta mikään,
vaan tyttö jää sille tielle...