olis pitäny kirjottaa päivikseen aina tuntemuksia joka päivält ois kiva muistella fiiliksi 180 päivältä.. on ihan uskomaton olo... toisaalta haikea, yksi elämän etappi on taas ohi.. justhan se vasta lähti ja olin et miten mä pärjään. ja nyt mietin et miten me tullaa pärjään. oon niin tottunu olee yksin ja se on ollu yks mahtavimmista oloista ku hakenu kullan lomille ja saanu sen viereen... Mutta elämä on tälläistä. Toisaalt oon niiin onnellinen.
Niiin kaikki ohikiitävää ikävä ja riemu joka hetken värähtää..