TAVARAN ÄÄRELLÄ
Puhutaanpa taas naisista. Minä tiedän naisista kaiken, ja aion seuraavassa kiteyttää muutamalla kohdalla naisen elämän noin neljäänkymmeneen ikävuoteen asti.
1. Vauvana ja lapsena nämä tulevat naiset ovat vielä kilttejä, korkeintaan huutavat ja itkevät silloin tällöin. Se on tapa, jonka he ovat oppineet äideiltään, joten se on aivan luonnollista.
2. Teinitytöt ovat joko nöösejä runotyttöjä, jotka harrastavat pianon- , viulun-, tai klarinetin soittoa tai sitten minihametta, meikkejä ja hiusvärejä liian aikaisin käyttäviä pahiksia, jotka juoksevat homoilta haisevien, tiukkoja pipoja ja kajaalia käyttävien bändipoikien perässä. Tämä on tuhoisa tie, ja johtaa monesti varhaiseen raskauteen ja liian nuorena solmittuun avioliittoon jonkun vitun ammattikoulua käyvän lippisjätkän kanssa, jonka tytön isä vannoo joku päivä vielä tappavansa kirveellä.
3. Ollessaan kahden- ja kolmenkympin välillä nainen elää itsenäistymisen aikaa. Juostaan baareissa, ja vannotetaan opiskelun ja uran nimeen. Lapsia ei hommattaisi ikinä, sillä kotiäidin virka tuntuu vieraalta, oma äitihän oli juuri sellainen, ja osaksi siksi "äiskyyttä" pitää karttaa kuin ruttoa. Harrastetaan irtosuhteita, jos nyt yleensä miestä huolitaan. Kaikki menee hyvin kunnes nainen rakastuu.
4. Ja nainenhan rakastuu, se on varmaa. Nainen löytää jonkun kivan kumppanin, jonka lepertelyt tähtitaivaan alla tuntuvat niin ihanilta. Huomautettakoon tässä vaiheessa, että mies ajattelee pelkkää pimpsaa, mutta tiukka tavoite saa metsurinkin lausumaan runoja. Naiseen tämä menee täydestä, ja lopulta mies ajattelee, että mikä ettei, voisihan tuossa ihan asiallisessa naisessa kusivehkeitään uittaa useamminkin. Pari muuttaa yhteen, eteiseen hommataan palapeili, kattoon tuuletusropeli ja nurkkiin koira tai kissa hoivattavaksi. Näin nainen harjoittelee tulevaa lasta varten, mies ei edes tajua olevansa nalkissa.
5. Singlenaiselle iskee kolmekymppisenä paniikki. Nyt täytyy löytää mies, nyt täytyy ostaa talo, nyt täytyy tehdä lapsi, muutkin ovat tehneet niin. Ei muuta kuin baariin hakemaan mies, ja sieltähän niitä löytyy. Nainen nappaa jonkun turvalliselta tuntuvan, hyvin tienaavan tanssikenkä-äijän matkaansa ja peli on selvä. Mies on nalkissa, nainen saa haluamansa. Ei muuta kuin lapsia kehiin, talo jostain hyvältä, lapsiystävälliseltä alueelta ja idylli on valmis. Vanha kaveripiiri jää niin mieheltä kuin naiseltakin, koska elämä on niin helvetin auvoisaa. Pulla tuoksuu ja kaappikello raksuttaa. Mies leikkaa ruohon kerran viikossa, nainen istuttaa jotain vitun rehuja pihan täyteen, ja täyttää kuistin kuivakukilla. Nainen rakastaa tätä ihanaa turvallisuuden tunnetta ja on onnellinen. Muutaman vuoden.
6. Lähempänä neljääkymmentä oma mies alkaa tuntua tylsältä. Ei muuta kuin ukko vaihtoon. Vaihdokki löytyy jostain nuoremmasta, viriilistä panokoneesta tai sitten vanhemmasta, entistä äijää huomattavasti rikkaammasta herrasmiehestä, joka osaa ihanalla tavalla huomioida naisen tunteet. Tai sitten boheemista, samettista pikkutakkia käyttävästä runopojasta, joka ei pidä naista pelkkänä objektina vaan panemisen sijasta on myös ihana rakastelija. Myös tyttöporukalla tehdyltä, railakkaalta bailausreissulta Kanarian saarilta napattu Välimeren karvakäsi tulee kysymykseen.
Rakkain terveisin nimim. Katkera suomalainen
P.S. Vihaisia sähköposteja on sitten aivan turha lähettää, sillä minä olen oikeassa.