Minä näen kuolleita ihmisiä, Ihmisiä jotka ovat kuolleet käsivarsilleni tuijottaen murtunein silmin minua, kuin syyttäen kuolemastaan.
Minä kuulen heidän tuskanhuutonsa, kaikuen ikuisuuden mielessäni, kuin haluten tuhota minut, mielenvikaisuuden partaalle.
Minä tunnen kylmän käden koskettavan omaa kättäni, laskevan kätensä olkapäälleni, kuin haluten vetää minut syvyyksiin mukanaan. Tuohon mustaan ja pimeyteen.
Minä maistan ilman kitkeryyden, sen kitkerän hajun tunkeutuessa syvälle sieluuni, polttaen sen pois, tuhoten kaiken muun mitä olen voinut koskaan tuntea.