1.
Tää mun elämän tila oli katastrofaalinen/
Elin elämää! Pelkkää pahaa oloo vaalien/
Ystäville olin pelkkä taakka jota auttaa/
Nyt vien teänkin tuskat pois hautaan/
Halusin vapauttaa teiät kaikki musta/
Elämä murskas! Ja sisäl pelkkä tuska/
Apua sain kyllä! Mut siit ei ollu tarpeeks/
Joka ikinen päivä! Halusin pyytää anteeks/
Kaikee mitä tein, kaikkee mitä vein/
Teiän elämästä! häiritsemällä teit/
Hyvä näin vihdoin, pääsen kahleista/
Samal te rakkaat, pääsette eroon valheista/
Ette te välitä! Mä kyl sen käsitän/
Sikshän mä jätän tän, ja häviän/
Kaikkoon siit pois! Enkä tuu takasin/
Vaik kuin teit jokasta ystävää rakastin/
K.
Tää on nyt loppu! En kestäny elää/
Halusin lopettaa aiemmin! En herää/
Uuteen arkeen, tän päivän jälkeen/
Kyl mä tiiän! Ettei täs oo järkee/
Mut kaiken jälkeen, vaan särkee/
Elää elämää näin! Tätä häpeen/
Oon kahleissa, enkä kykene irrotautumaan/
En löydä tukee! En löydä turvaa/
2.
Mä yritin yritin! Oikeesti mä koitin/
Mut joka hetki, itteeni pohjaan lisää hoidin/
Jos jonkun voitin, niin tuli kaks vastaan/
Jotka hakkas, ja upotti paskaan/
Tän siit saa, kun ei hyvää alkuu/
Pohjaa ponnistaa! Tai tavotetta mihin tarttuu/
Sitä sit vaan varttuu! Heikko nuori poika/
Jonka kuilu syvä! Ja tullu tutuks sen pohja/
Todellakin pelkään! Eihän täs muuten olis järkee/
Mut kun yrittää puhuu! Niin alkaa särkee/
Tiedän kokemuksesta! Ettei se kannata/
Ei ketään oo valmis mun taakkoi kannattaa/
Eikä oo sellasta! Ketä koskaan kestäs/
Mä oon ainut häviäjä! Täs taistelun kehäs/
Muut voitte jatkaa! Ja taistella kahleista/
Mä nään teistä! Et teil on rahkeita/