IRC-Galleria

1.
Mä synnyin maanpäälliseen helvettiin/
Rukoilin Jumalaa, rukoilin enkelii!/
Ketään ei vastannu, mun syytösiin/
Jokanen väitti, et ne on tähän syyttömii/

Itse pirukaan, ei antanu mulle sielua/
En itkeny tilannetta, vaan aloin riutua/
Tuntu kun olisin ollut aavikon laidalla/
Mut kaikki vika löytyy, maailmalta/

Ei ketään oo synnitön, kaikki tekee virheitä/
Mut jokainen voi päättä, kulkemiaan teitä/
Mihin suuntaan ajautuu tulevassa/
Mut joka virhe, tulee vastaan/

Se pitää muistaa, jokaikinen päivä/
Enkä mä sitä muistaneeni väitä/

LOLZ

1.
Mä synnyin maanpäälliseen helvettiin/
Rukoilin Jumalaa, rukoilin enkelii!/
Ketään ei vastannu, mun syytösiin/
Jokanen väitti, et ne on tähän syyttömii/

Itse pirukaan, ei antanu mulle sielua/
En itkeny tilannetta, vaan aloin riutua/
Tuntu kun olisin ollut aavikon laidalla/
Mut kaikki vika löytyy, maailmalta/

Ei ketään oo synnitön, kaikki tekee virheitä/
Mut jokainen voi päättä, kulkemiaan teitä/
Mihin suuntaan ajautuu tulevassa/
Mut joka virhe, ne tulee vastaan/

Se pitää muistaa, jokaikinen päivä/
Enkä mä sitä muistaneeni väitä/
Et olisin joku vitun pyhimys, auttaja/
Mut tiedän! Et oon eka meist haudassa/

K.
Myrsky jyllää, kohti suoraa/
Mä vihaan vihaan, tätä huoraa/
Jota maailmaksi kutsutaan/
Ei sitä päihitä, edes pahin hutsukaan/


2.
Alla synkän taifuunin, keskipisteen/
mä rukoilen, ja alan peiliin itkee/
Miks aina vaikeroin väärään aikaan?/
Miks pelkään? ja alan vääräst sainaa?/

Kun jengi alkaa digastuu, kellastutan lehden/
Täst kaikest paskast, viel vaikeempaa tehden/
Alistun turhan helposti toisten asemaan/
Kun mun pitäs olla, ja raja asettaa/

Niin hyväksyn, sen et mua syrjitään/
Mut ei ees palkinto, saa mua yrittää/
Tähän panostaa, ja saamaan hohtoo/
Kun tiiän sen, ettei tää helppoo oo/

Mahas kipinöi, ja tunnen pelkkää tuskaa/
Kun pitäs olla, niin alan pahaa oloo rustaa/
En pysy holilla, enkä onnistu silmiin kattoo/
Ja kaikki glamori siks mustakin katoo/

K.
Myrsky jyllää, kohti suoraa/
Mä vihaan vihaan, tätä huoraa/
Jota maailmaksi kutsutaan/
Ei sitä päihitä, edes pahin hutsukaan/

3.
Kitken vihaa, sisällä palaa/
Mitä vittuu oon tehny saadakseni pahaa/
Tän maailman kontoilta, suoraan niskaan/
Ja kun kaverit sitä lisää sinne viskaa/

Anteeks vittu! Etten ollu mitä te halusitte/
Kiitti vitusti! Et senkin liian myöhään tajusitte...

LÖRPÄKS!

<--- JA mieti sitä! xD

K.
Muistot mustuu, muistoina silmis/
Ajatukset aiheina, kuvajaisen filmis/
Nimikirjaimet kirjoitettuna taivaan pilvis/

Kuka tietää, missä aikaa viettää/
Silti tää loppuun asti kotiin viedään/

1.
Ajatukset harhautuu, Menneen lumille/
Harhaudun, ja anna vallan unille/
Mä kysyn ensin, ja sen sit punnitsen/
miten saan herätettyy pojan unisen/

Pelko kangistaa, muistot kuvien/
Ja ajan käsitteen, päivin (/) Tuntien/
Iltasin maaten pistäes, surusta tuhisen/
Itken irti ihostani haavat rupiset/

1.
Ilta hämärissä, muistot valokuvien/
Välähtelee kirkaat, valot unisen/
Poika pimeitten kujien, jalat tutisten/
Auraa katseellaa, teitä lumisten/

Vain hautaatuneita sielui, ei mitään nää/
Tietäen kirkasten, ettei tuu pitämään/
Itkuun parahtaa, sielu huuta auttajaa/
Myynyt sen pirulle, ja ojaan ajaa/

Ei saanut vastausta, katumukseensa/
Mut tietää, tästä oppineensa/
Luottaa ei saa keneekää, ei ollenkaan/
Tai niin ainakin sen olettaa/

Päivät opettaa, miten kohdataan/
Mut siihen mikä on, on kohdallaan/
En pyristele vastaan saattajan/
Mut taistelen vastaan saatanan/

K.
Keritsen muistoni villaan, ne vangiten/
Muistois muistuu, kaikki mitä kahlitsen/
En pelkää peläten, mitä ansaitse/
Vaan sen mitä rangaitset/
Väsyny valokuvien tuomaan suruun/
Vaikeroiden alan, kuvissani puhuu/

2.
En kerjää säälii, en loiston rippeitä/
Mut kaikki mikä täs on, on kii meissä/
En luovuta, en liinaa kehään heitä/
Täs on risti, anna sen ohjailla meitä/

En puhu kun tietäsin kaiken/
Mut haluun käyttää tätä aihet/
Saada sut tajuu, etten oo tyhmä/
Vaik katunu ihminen, ja kylmä/

Pettäny lähimmäiset, puukottanut selkään/
Silti, vajota en anna kenenkää/
Läheltä tai kaukaa, kaikki mulle kultaa/
Ja jokainen pelastus, on mulle juhlaa/

En vaurioittaa haluu sua sanoillani/
Kadun niitä, ja oon tosi pahoillani/
et puhunu tällee, tai ollu puhumatta/
Mut aikaa on kulunu, kulumatta/
(Näin!)

K.
Keritsen muistoni villaan, ne vangiten/
Muistois muistuu, kaikki mitä kahlitsen/
En pelkää peläten, mitä ansaitse/
Vaan sen mitä rangaitset/
Väsyny valokuvien tuomaan suruun/
Vaikeroiden alan, kuvissani puhuu/

3.
Oon näkyvimmillänikin, piilossa katseilta/
Aamu vaihtuu, ja on taas se ilta/
Varjot synkistä synkimpään/
Peittää ja saatanaa ylistää/

Miks aurinko paistaa, jos sitä ei nää/
Tieto tästä, ei kestä mun pää/
Mul on katuvan ruumis, ja sielu helvetissä/
Ja maailmaa pidän sinä helvettinä/

Minä ketään ei kohtaa, oikeena minänä/
Ja kun taistelee, ei mikään sitä pidätä/
Rangaistus valmiina, kuoleman tuomio/
Täs on kaikkien, kuolleitten hurmio/

Saada veljet yhtymään, lauluun ikuiseen/
Saada katuman päälle, piruineen/
En pyristelis vastaan, ellen pelkäis/
Mut auttas tieto, et joku selviäis/

K. 2x
Keritsen muistoni villaan, ne vangiten/
Muistois muistuu, kaikki mitä kahlitsen/
En pelkää peläten, mitä ansaitse/
Vaan sen mitä rangaitset/
Väsyny valokuvien tuomaan suruun/
Vaikeroiden alan, kuvissani puhuu/

ANTEEKS!"!

1.
Mä tiiän et vaikeeta uskoo musta tätä/
Mut oon heikko, enkä siks ajois asiaa jätä/
Tottumis kysymys, mitä tulee tekee/
Näin kun kulkee, niin se menee/

Pettäny rakasta, saanu sanoja päälle/
Sortanut läheisiä, ja joutunut heikolle jäälle/
Oon musta lammas, ja paha läpen/
Ja kaikki nää virheet, on teot mun käden/

Ei syytä saa hakee muitten varjolta/
Ei valheella jaeta lisää, ei vääräs olla/
Rangaistus kuulu mulle, kaikki mitä mä teen/
Nyt siis turvat kiinni, mä alan pätee/

Moni frendi joutuu pulaan, mun tähden/
Siks varjoissa, vaan ne synkät näen/
Esirippu on jo avautunut, elämä pelissä/
Siks annetaan olla, en mä selitä/

K.
Elämä elämältä, jää elämättä/
Koitetaan pyrkii, elää kerjäämättä/

1.
Ristin käteni, osoitan sen ristiinnaulittua kohti/
Kiittäen kaikest, sehän se tänne meiät johti/
Vaikken oo tosi uskovainen, ja usko sortunu monasti/
Mut haluisin olla se poika, joka uskos kovasti/

En puhu sanoilla, pelkkien sanojen varjossa/
Haluun uskon mukaan, lisää tässä tarjota/
Voit ajatella, et oon kunnon uskovainen/
Mut seurakuntanuoreks, mun usko on vajavainen/

Haen nuorten toiminnasta, muuta kun Jumalan sanaa/
En ymmärrä virheitä, ja teen lisää pahaa/

1.
En muista miks, ja miten tulin ekaa kertaa tänne/
Mut tää on se asia, mikä multa lämmitti sydämen/
Luovuin sillon uumoin, jostain mitä tarvitsinkin/
Nyt rakkautta rinnalla, ja kädessä monen risti/

Synnit sairaitten, hyvien ja pahojen ihmisten/
Mulle annettiin rakkautta, ja sillon pidin sen/
Vaikka opin vasta arvostaa tätä kaikee kaunista/
Niin silti pidän tätä elämisen lahjaa vielkin tautina/

Jonka lahjottasin jollekin, joka sitä enemmän tarvitsis/
Kun masennuttaa, kaikki nää must tulleet vitsit/
Oon kun joku pelle, jota pystyy dissaa aina/
Eikä mua varmaan osata arvoostaa, ees kun oon vainaa/

Pois pois poies, kaikkien näköpiiristä/
Tääl siks yksin joudun odottaa, hengenvetoo viimistä/
siks en häpee olla omaitteni, muittenki seurassa/
Mut sit kun mä kaikkoon, ei tarvi mua seurata/

K.
Yks askel taa, mä putoon jälleen/
Maates sängyl, käännyn pakost selälleen/
Miettimään jälleen, mitä menin tekee/
miks miks miks, päästin läheiset menee?/

2.
Ristin kädet, ''Isä auta mua vikaa kertaa/
Tiedän ettei täst oo apuu, mut ei oo sulle vertaa/
Oot ainoo joka vois mua auttaa enää tänää''/
Ja siihen voi loppuu mun tarina, pääsemättä päähän/

Oon liian hyvä sydäminen tähän maailmaa/
Ja kun tuntuu katsoes, et oon vaan ilmaan/
Jonka lävistää katseet, ei mua taho nähä/
Siks oon päättäny et jättäsin tän just tähän/

Mut onks mul varaa, yhteenkään virheeseen?/
Mut nyt näit sisälle, pään sisään mellakaan hirveeseen/
Ja tiiät milt tuntuu, kun jengi puhuu ja puhuu/
Olematta hiljaa, hetkeekää lakkaamatta puhuu/

Vaik sanat ei välttämättä tapa, ne sattuu ainakin/
Ja nyt tiiät sen, kun täst aiheest taas sainasin/
En ehk oo kaikist voimakkain, ja en piestä sua pysty/
Mut jos koht ei tää lopu, jollain on koht veriset rystyt/

{Sorry} :S

1.
Tehkää must kuuluisa, mut antakaa mun puhuu vapaasti/
En oo ehkä komein, mut moni chiku on osunu mun vapaani/ 2
Vaikkei miehen mittaa, näin mitatakkaan/
Niin oon onnistunu elämäs, ihan hyvin parhaan/ 4
Oman tarinani sankari, eikä kellään oo siihen sanavaltaa/
Ja se on se juttu, mist pystyn oman sanan antaa/ 6
Kun en pyri satuttaa, tai valheilla juttuja varastaa/
Enkä ajattele ottavani toisen paikkaa, puhumalla paskaa/ 8
Niin just ei onnistu, (ei ei se vaan ei natsaa)
En oon unelmies poikamies, mut mul on paikat hies/ 10
Kun oon juossu paljon, ties missä lie/
Mut paikka jos pysyn holillaan, on mun elämän tie/ 12
Siis paikat paskaks ja palamaan, sillä mennää/
En ala vikisee, tai keltään mitään kerjää/ 14
Mul on enemmän kun tarpeeks, oon jotain saanukki/
Mut huippu on täs, ja just hetki sit sen saavutin/ 16

K.
Tehkää sitä, älä välitä musta/
Oon ehkä vajaa, ja pääs on kusta/
Mut sillä mennää, edes nähää/
Kiitos(shhhh)

2.
Saavuttanu paljon matkan varrel, mist oon ylpee/
Nyt näkee kavereit, ketkä suostuu kylki kylkeen/
Tansahtelee tän elämän tahdissa, mun vauhdilla/

1.
Tein biisin rakkaudest, et olisin kerran viel onnellinen/
Saisin pitää täst tytöst kii, johon olis vahva side/
Mut tajuun vanhemmite, ettei tää mee tällä tavalla/
ei rakkaut oo, tai ei sitä voi ainakaan ostaa rahalla/

Ja eihän mul sitä rahaakaan olis, jota pistää palamaan/
Rahal sais tytön halaamaan, muttei sais rakastamaan/
Siis en ees yritä huijaa itteeni, et joku rakastus/
Kun oon aavikon laidal, ja se tyttö on vaan kangastus/

Mielikuvituksen luomaa, siit mitä toivosin olevan/
Ja kun kerran nään, niin sitä aidoksi oletan/
Oon huijattavissa, kun uskon herkästi satuihin/
Linnani haltia, ja jos muuttasit, sitä päivässä katuisit/

Et muhun tutustuit, ees hetkeksikään/
Oon sisältä sairas, eikä mua tuu pelastaa mikään/
Siks luovuin toivost, et voisin rakastaa jotakuta/
Kun maailma kusee, ja rakkaus on kuraa/

K.
Särkyneitä sydämiä, täynnä muiston palasia/
Rakennan menettäneille, sitä yksinäisten palatsia/
Johon paeta pystyis, muistoja ja surua/
Paikka jossa ei, tarvitse puhua/

2.
Tää n murhe näytelmä, mis ei oo tunteita/
Kun mä en kaipaa, pelkästään yhen illan suhteita/
Haluisin oppia rakastaa, ja luottamaan toiseen/
Mut suhteitten alus, tiiän, et tuun munaa sen/

Heittämällä kaivoon sen toivon rippeen, jonka toinen suostuu jakaa/
Kun kuvittelin, et pystyn petaamatta makaa/
Erehdyin jälleen, ja se jos joku koskee/
Kun joutuu kaiken tän paskan yksin kokee/

Ilman valkeita päivää, joist saisin tukee/
Mut toivoton rakkaudes, tai mikä rakkauteen tulee/
Asiat myrkyn lailla tuulee, tai miten sen ottaa/
Mut mun tunne asioista, joka sana verottaa/

Yhen läheisen viereltä, kauas pois vierestä/
Kun oon yksinäinen susi, helvetin kierteessä/
... Ja tälle asialle, mä en maha mitään/
Et silti, mä kaipaan rakkautta lisää/

(PASKAA!)