IRC-Galleria

1.
Kritiikkii tätä/ Hei älä kritiikkii jätä/
Välil vaikeel päällä/ Mut must tuntuu tältä/
Kun näkee päältä/ Vaan pelkkää jäätä/
Mut en mä säädä/ Sitä mitä sä päätät/

Kritisointis sattuu/ Mut se mun mieleen mahtuu/
Se puhe tuntuu, mut silti tää riimi jatkuu/
En haluu kuulla tota/ mutten kuulematta haluu olla/
Haluun mielipiteitä, ja et oonks mä ees totta/

Välil ei nappaa, mut välil hieno kuulla teiän dissii/
Opinhan mä siit sit!/
Mitä tarpeen on, sitä tuntee et on tarpeeton/
Sitä miettii turhaan tavaraa, niinku shekki katteeton/

Auttaaks se eteenpäin? Ei vitussa auta/
Mut arvostelu voi olla seka pelastus että elämäni hauta/
Sitä et käsitä, mut ei se mitään ei se sun käsillä/
Mun taistelu tää on, ja tulevaisuudes tuun häviimään/

F:
Jälleen murtuu kallio!
Murtuu muurit vahvat
Se kaikki on sun ansiot!
aukee arvet vanhat

Taas on paskanen olo
Mietin mielessäni sua
Ja jälleen mä itken koton
Mitä täs viel olis voinu tapahtua

Taisin rakastua, taisin rakastua

C:
Lähtö tais sattuu
Kun opin vain susta tarttuu
''oon onneton, enkä toista haluu/
tietonen oon, vaikken aina tajuu''/

S:
Nyt rukoillu, Jumalalta apuu
Siit mitä mä menetin, Takasin!
Se oli kun silkkaa satuu
Nyt oon onneton, menetettyy rakkaani

Se kai oli tarkotettuu näin tällee
Et mä vaan kaipaan
Mä kaipaan salaa sua jälleen
Vaik sanoin et oot vainaa

Tunsin sut rakkaaks, tunsin rakkaaks

C:
Lähtö tais sattuu
Kun opin vain susta tarttuu
''oon onneton, enkä toista haluu/
tietonen oon, vaikken aina tajuu''/

T:
Hämmentää, masentaa, sattuu
Itken sisältäni verta
Onnistuin taas vaan kaatuu
Tiedä se et olit sen verran

Tärkee! ja haluun sut viereen
Nyt kun yöt on synkkii ja kylmii
Haluun pystyy vihdoin nielee
Ja rukoilla et tulisit takas syliin

Nyt mikään ei oo hyvin, ei hyvin

C:
Lähtö tais sattuu
Kun opin vain susta tarttuu
''oon onneton, enkä toista haluu/
tietonen oon, vaikken aina tajuu''/

1.
Paikannus vaisto, pelkän yhen vihjeen perässä/
Mietin täs sekasotkus, et mitä jos mä en eläskä?/
Olisinko vaaraks kelleekään, jos haudas mätänisin?/
Poltettasko mun ruumis? Niin mitä jos niin päättäsinki?/

Muistettasko mua? Olisinko jonku mieles huomen enää/
Vai sanottasko kadul, et joku turha vaan kyllästy elää/
Ei välittäny herää, eikä ketään ees tuntenu tätä/
Mitä mä tässä? Miks mä en vaan kaikkee jätä?/

Yks mies maailmasta! Yks kurkotti kohti taivasta/
Tiiänhän mä hyvin! Et parempi mun on olla vainaana/
Haluisin muistaa ystävii, ja kaikki loputkin jakaa/
Kaverit ottakaa kii musta! Ja koittakaa antaa/

Anteeks ja rakastakaa, vaikka en oo sama kaveri/
Tiiän virheeni, ja sit viel sain täst kaikest tarpeeksi/
Näin on varmempi! Pyytää teilt kaikelta anteeksi/
Mä oon onneton! Ja kaikki vaan muuttu taas vaikeeksi/

1.
Valot sammuu, musiikki heittää illan vikoja hitaita/
Sillon ymmärrän yskän, tuun tän muistaa sit aina/
Kerään rohkeuttani, astun askeleen lähemmäs sua/
Latelen äänettömästi rukouksii, et jotain vois tapahtua/

Kysyn rohkaisten itteeni, lähetkö tanssii kanssani/
Hymyilit vienosti, ja sit mua läheisesti halasit/
Kuiskasit hennosti korvaan, annetaan musiikin viedä/
En oo ikin unelmoinu tällästä, enkä usko tätä viellä/

Täs vaan kankeen pelkään, mut samassa nautin/
Tunnen tunteen uuden, se lyö aikaan vauhtii/
Keskustelu alkaa, kerrot itsestäs enemmän/
Mä vaan kuuntelen, ja ihastun suhun vaan enemmän/

Tuoksutkin hyvältä, hajuvetes tuoksuu ihanalta/
Rohkenen suutelee sua, ja nyt oon siittä varma/
Oot parempaa kun voin kuvitella, silkkin pehmeet unelma/
Sit säikähdän, kun vaihtuu takas toinen suudelma/

2.
Sun silkin pehmee iho, ja vihertävät nätit silmäs/
Mietin pitkään! syitä löytyy monii miks susta pidän/
Rosan värinen nätti mekko, tanssii vartalollas kauniisti/
Kuiskaat ihanal äänelläs, et haluut mut vauhtiisi/

Viel jatkot saattaa kotiisi, sit pihan rappusilla/
Katsot hennosti mua kohti, et halunnu päättää iltaa/
Pyydät mua kanssas sisälle, tartut käteen hellästi/
En mieti enempää! Haluun jäädä yöks käsiis/

Hymähdät ja suutelet, sanot olevas onnellinen/
Niin oon mäkin! Oon todellakin vihdoin onnellinen/
En unohda tätä ikinä! sisäl kaikki on pelkkää taikaa/
En unohda tätä ikinä, pelkään vaik ei pelkää saiskaan/

Sä oot yks kymmenestä! Sun kaltasiis ei oo paljoo/
Oot parasta mitä tää kaunis maailma voi tarjoo/
Sun vierelläs tahdon vaan nyt olla! Haluun sitä tosissani/
Tääkin yö ollaan vaan, ja pidetään toisista kii/

1.
Elämä on kun käsikirjotus, mut yks kirjotus jäi kesken/
Se sattuu! Kun en pysty sitä sun puolesta tekee/
Haluisin niin kovasti! Muuttaa ne asiat paremmaksi/
Oltas viel vieri vieren, eikä me enään tapeltasi/

Muistan mä ne tappelut, kun lähin ovet paukkuen/
Ne muutamat illat, sua huoraks aina haukkuen/
Mut mä en halunnu tätä! En tarkottanu sanojani/
Toivoin, ettet sä siit mieltäsi pahottasi/

Meiän piti silti pitää yhtä, ja joskus perustaa perhe/
Hankii kaks lastakin! Ja nyt se kaikki jäi kesken/
En enää eläissäni sua nää! Enään tähän haikee jään/
Luulin kyhl etten tulis ikin sulle vikoi sanoi jättämään/

Nyt sun hautajaisis vikat sanat oli itkun kangistamii/
Oot pois mun vierest, ja nyt mua harmittaaki/
En olis tahtonu tarinan päättyvän näin äkkii/
Mut harmikseni, nyt voin vaan rukoilla sua bäkkiin/

K.
Joku otti sut pois mun elämästäni/
Nyt mä itken! Mikä sut herättäsi?/
Haluun sut takasin! Haluun halaa sua viellä/
Vaik elämää jatkuu! Ja sun hyvä varmasti siellä/

Reppaan sut paril lainilla alas sinne manalaan/
Heitän riimit tykkiin, jol saan sut taatusti palamaan/
Penkilt penkille, rivitän tytöilt pois vetimet/
Tutustutan nää tytöt uuteen pitkään elimeen/
Trippaan sitä tahtii kavereit taivaalta leijumasta/
Et vahvimmatki äpärät löytää ittensä pian keiju maasta/
Kuka se käski teit äidinkielestä reputtamasta/
Ja liikan maikan löytää teiät jalkoi leputtamasta/
Jatkuvasti! ja vaik oot kuin fätti oon ain fätimpi/
Toistit nyt sitä paskaa jatkuvasti vaik koitin pyytää nätisti/
Et painusit vittuun! Etkä tulis takas enään/
Nyt on aika kypsä! Ja sul ei oo varaa elää/
Alkoks jo hävettää? Parempi se olikin vihdoin/
Oon ihmeissä itekin, et sen ajan sulle soin/
Nyt kolautan olkaa! Ja en kiinnostu miten sulle käy/
Koska tiiän varmasti! Ettei sua enää huudeil näy/
Olit yhen illan tähti! Siis kaikonnu jo vittuun!/
Olithan sä jotain juu! Mut ennenkin onnistunu moni tippuu/
En oo armollinen! En anna sellasta paskaa anteeks/
Teen jutun aina omal taval, ja se on sulle vaikeet/
Sain vaan tarpeeks! nyt meet vetää auki rantees/
Saatanan teini paska! Fruide muka parhaiten panee/
Haista nyt jo vittu! Ja änkytä jossain muualla tollasta/
Oot muka ylikypsä, miks se ei sit mun korvaan kohahda?/

1.
Mä en pysty piillottaa, mitä mä tunnen/
Haluun et tiiät, tän kaiken ajallaan tulleen/
Ennen pelkkä kaveri, nyt toivosin muutakin/
Nyt oon tulessa susta, ja kelaan vaan sun suutasi/

Haluisin et olisit kultani! Ja olisit lähellä/
Voisin vaan olla, ja vierelläs kävellä/
Olisit mun kartta, ja tie sinne onnen maahan/
Nyt mä tiiän, et susta unelmoida saatan/

En kaipaa toisii! kaipaan sut mun vierelle/
Haluun kertoo sen, mut kangertelen ja kiertelen/
Pelkään et sattuu! Jos et välittäskään musta/
Mut huomasin vaan, etten saa ajatuksii susta/

On ollu paljon ihastuksii, mut sä oot muuta/
Oot sekä fiksu! että viellä niin kuuma/
En voi lopettaa kehumista susta! oot niin ihana/
Ja ilman sua, oon vaan niin pihalla/

K.
Rakastan sua tänään, huomenna, ikusesti/
Anteeks et täs kaikes niin kauan kesti/
Mut haluun rakastaa sua! Rakastaa loppuun asti/
Olla sulle kaikki kaikes! ja saada sun lapsiis/

2.
Aina vaan vieres katon, kun kuljet matkaasi/
On välil vaikeeta! Mut sunkaa kaiken jakasin/
Jos olisit mun! Ja se ainoo rakkaani/
Niin lähtis pois, tai sitten vaan tulisin takasin/

Sun luokses! Menettämättä hetkeekään viereltäs/
Olisin onnen poika! Jos saisin vieressäs elää/
Saada susta tukee, ja turvaa loppuun käsi kädessä/
Kuolema vasta erottas, ja tänne onnee jätettäs/

Annettas rakkautta lapsillemme, ja rukoiltas apuu/
Mä tiedän syyni tähän, ja tää pelko menetyksest sattuu/
Vaikka et ookkaan mun! Toivosin sitä hartaasti/
Olisin täydellinen poikaystävä, jos yrittää antasit/

1.
Kivinen on polku! Siel se poika kasvaa/
Välil loska hidastaa, mut viel pitäs jaksaa/
Tarpoo läpi paskaa, lyödä se läpi vartaan/
Lapsi tielle laattaa, vaik pullo käsis harvaan/

Niin liian usein, se ottanut sen taakkaan/
Ei rakkautta vieres, eikä tukee takaa/
Ja poju petaamatta makaa, liekeissä makaa/
Elämä rankkaa, ja sanat vaan lisää tappaa/

Sitä haistelee vasta maistettuu, mätää paistettuu/
Siks ongelmat kasvaa, kun tullu niist vaiettuu/
En oo pessimisti, enkä myöskään kyyninen/
Mut kun valtio hyökyy! vittuilemalla mun ylitse/

Haluun tähän syylisen! Mut ei kiinnosta paskaakaan/
Selitykset on kuultu! Opetellu vastaamaan/
Joku tekee väärin, syy vieritettyy toisten taakaks/
Ja jos multa kysytään, pitäs kaikki lyödä paskaks/

K.
Mul on valtiofobiaa! Ja en välttämättä kykene/
Olemaan lyömättä! Jos vittuilet meist yhelle/
Puolustan loppuun asti, nousten taas kynnelle/
Kun liian usein nähny liian monen kyyneleen/
Koston himo suuri! en anteeks enää pyytele/

2.
Syyhän ei oo teissä, sehän löytyy aina meistä/
Onnistuhaan median aina meiät kaikki pestä/
Onhan se todettu! Et meiän suut kiinni ommeltu/
Ei puhetta oo opittu, vaan moni siit kovettu/

Ei puhuttu! ei naurettu! Pelkkää paskaa niskaan/
Vaik ei synkistely käy! Niin sen teille nyt viskaan/
En haluu väistellä totuutta, haluun valistaa/
Vaik helppo elämä! Niin silti viel lisää tarvitaan/

Porvarit päättäjät! Ne rikastuu rikastumista/
Mut köyhät! Suvaitsee ihan liikaa päälle astumista/
Kapina on väistämätön! Vaikken sitä litsoiskaan/
mut turvat vois päättäjien tukkii! vaik siihen syyt oiskaa/

1.
Voi veijarit! Taidan olla sittenkin aika Aladin/
Onnistun aina kaikessa! ja taikalampun salasin/
Tai oon soturikuningas paladin, hakkaan kaikki palasiks/
Kun heitän keihään ilmaan, se palaa verisen takasin/

Voisin voimistella puntilla, voimamies kun Supermies/
Halmeen kroppa tiukempana! Oon mies unelmies/
SiXpäkin seuraava versio! Mitä muut haaveilee/
Oon ominu sen, apuna pelkin pienin haasteiden/

Oon adonis komistus, oikeen kunnon konnun Frodo/
Omin senkin nimen, kun on puntis Tarzanin kokonen molo/
Saan kostuu joka horon, vähän niinku Brätin pitti/
Ja jos mä nyt en oo jotain, niin voihan mä muuttuu siksi/

Helpostikkin, kun satun liikkuu latialla tasolla Travoltta/
Ja vien horon kun horon, ne lehmät kuuluu mun latoon vaan/
On jopa uhkarohkeet kulkee mun vesillä kalassa/
Kun tietää kaikki, et kelle ne avaa haaransa/

K.
Rakkaus kun rakkaus, mä vaan rakastan itteeni/
Ei se niin vakavaa oo! Mees muualle itkee siit/
Kun oon yhtä stara, kun se mini mies Ashton Kutcher/
Oon se upee miekkonen! Mikä oot ite vaan unes/

1.
Tiiän olevani kävelevä aikapommi, jossa aika lopuillaan/
Nyt vika päivä menossa! Ja senkin aika loppuu iltaan/
Oon ihan täynnä tätä paskaa! Kasasin vaan paineita päälleni/
En ymmärrä tuskaani? Kai mä sitä sit vaan häpesin/

Näyttää etten ollutkaan niin voimakas, ja et pelkäsin/
Myönsin kyhl erheeni, ja näin vaan kavereilt selätkin/
Se mut selätti, ettei ystävät oikeesti välittäny musta/
Sisäl pelkkä helvetti iti! Ja ette tiiä kuin tää on tuskaa/

En pystyny nauraa! Mä vaan pelkäsin teiän mielipiteitä/
Mä en kykeny hymyilee! Mä kuljen vaan omii teitä/
Teiän sanat satutti, tehden selvää jälkeä sisältäni/
Mä toivoin rukoilen, et kaikki ne viel kerran sisäistäsin/

Mut loppu puolel vaan nautin tuskasta! Sain itteni hulluks/
Tiesin olevani sekasin, ja koitin moneen kertaan puhuu/
Mut mut vaan leimattiin, enkä sitä halunnut enään/
Halusin lopettaa päiväni! Ja lähtee vihdoin jo lepää/

2.
Mä tiedän ettette ymmärrä, mikä vika mussa olis/
Oon sekasin, mut mikä vika se mussa olis?/
Ainahan mä oon teist sekasin, ja kauhee säättäjä/
Mut sekin vaan rooli, ja sekin turhan usein päällä/

Mä haluisin vihdoin päästä pois, ylös enkeliksi/
Siks mä kertaalleen jo itteni hirttää yritin/
Mut kerta ei riittäny, ystävä sillon pelasti mut/
Tällä kertaa varmistan tilanteen, nyt se tapahtuu/

En anna armoo itelleni! En haluu apuu enään/
haluun lopettaa tän! En kaipaa enään ketään/
Mä palaan luokse rakkaitten, tärkeitten ihanien/
Niin ja se kirje! Mä kyl kulta sain sen/

Se vaan ei auta enään! Et merkitse mulle mitään/
Opin vaan vihaamaan, en oppinut sustakaan pitää/
Tappellu tappelun perään! Sait mut murtumaan/
Mä tiiän et rakastat, mut en enään pysty puhumaan/