IRC-Galleria

Perkele tätä touhua... koko ajan vain askartelee muun elämän ohessa panssaria. En tiedä miksi jaksan ja tykkään askarrella.

Saan tehdyksi jotain konkreettista jota voin käyttää ja ihastella, mutta onko tähän muita syitä? Osasyynä tietenkin bofferoidessa on hauskempaa olla raskas, kun saavutat etua kevyemmin varustautuneisiin nähden kestossa, vaikkakin hitaus ja nopeampi hengästyminen on pieni hinta siitä.

Toisaalta jos en askartelisi jatkuvasti, menisi sekin aika sitten dataukseen, tai päättömään maleksimiseen. Opiskelu ei sitten maistu kuin enintään arkena. Siis koulun jälkeen...

Kyllähän tässä sitten toisaalta kehittyy käsistään ja voi sanoa oppineensa jotain. Panssarinrakentelu kun ei toisaalta ole keskiverto taito, niin voihan siitä tietyssä mielessä olla ylpeä.


Ja ehkä niin onkin parempi olla ylpeä, jatkaa samaa menoa ja olla iloinen tuotoksistaan...