IRC-Galleria

Tein sit vihdoinkin siihen patakypärään kunnon 4-piste kiinnityksen. Vähensi heilumista verrattuna 2-piste malliin. Tasotin reunojen pyöristykset ja kiillottelin pois isoimpia virheitä. Nyt on pönttö kuivumassa mustasta maalista. Toivotaan ettei tule valumia alas.

Polvikupit on tultu tehtyä tässä välissä. Hirmunen määrä pakottamista ja takomista. Pirunmoiset tehdä. Toinen on hitusen kiero, mutta tarpeeksi hyvä. Toinen sitten on se parempi.

Rintalevy ei tunnu millään edistyvän, kun haluaisi tehdä siihen vastineeksi takalevyn. Leikkelin taas hitusen helmaa ja ylänurkkia.

Penkkareissa sitten koko setti päälle. mitä voin pukea. Tulee meinaan kylmä.

Uuuh.. jännää


Neurotoksiinit tekevät jänniä juttuja, paljastavat taka-ajatukset ja tuovat ne päivän valooon.

Myös oma ajan kokeminen hidastuu, samalla kun ajan kulku nopeutuu. Mystistä eikö?

Aistit ja tunteet astuvat kehiin, kun järki jää taka-alalle.

Kunhan vain mietin tässä...

Aloittelin tänään tekemään yksinkertaista torsolevyä. Karkea kiillotus ruosteesta ja maalista, sekä karkea yleinen muoto. Vielä pitäisi tehdä korjaavia leikkauksia, takoa vielä hieman lisää muotoa ja tehdä paljon muuta pientä viimeistelyä, kuten uritus keskelle. Tähän voisi kenties lähteä tekemään takalevyä.

Kaavoitin pahvia ja kokeilin päälle. Auttoi kummasti saamaan se lähes oikea muoto kerralla.

Aloittelijaystävällinen työ. Kokeilin tällaista vaihteeksi, kun vaikutti nopeasti tehtävältä ja pienellä vaivalla nätiksi saatavalta panssarilta. Ensimmäinen rintasuoja levystä. 1,5mm, eikä heilu.

PS. Nyt kun on testailtu istuvuutta, suurin riskitekijä tässä kyrassissa on yläreunan iskeytyminen kurkkuun kyyryssä, samalla kun kurkkua taivuttaa alaspäin. Seuraavaksi siis suunnitelmissa hieman vielä syödä tavaraa pois levyn yläreunasta ja kokeilla rullata pelti pyöreäksi samalta alueelta. Chaini gorgetin teen vielä varmistukseksi tämän kanssa käytettäväksi.

PPS. Opin tekemään taitoksen. Onnistui huomattavasti helpommin kun kuumensi. Gorgetinkin tein kaveriksi, tosin ei viime treeneissä pysynyt kunnolla kiinni. Pitäisi kai kainaloita suurentaa. Haittaisi vielä vähemmän liikeratoja .

Valmistui toinen näistä lapasista, joita aloin tekemään joululomalla 1,6/8mm koon renkaista. Oikea käsi on nyt valmis.

Rengaskudos yksinkertaisesti on ommeltu SA-hiihtäjänlapasiin, joita saa 6e maanpuolustusyhtiöltä. Kämmenen suojaava panssari, joka ei ole edes vaikea rakennella. Painoa tulee vähän alle 500g per käsine. Se on kohtalaisen paljon kuitenkin, kun paino sijoittuu käden päähän.


Suosittelen rengashaarniskankutojille.

Kahvi kuin kahvi, hyvää se on minulle lähes kaikissa muodoissa... siis paitsi kylmänä. Ellei ole kylmäkahvia. Siis ei kylmää kahvia, vaan kylmäkahvia.

Sumppi on ehkä laihempaa, kuin laiha kahvi. Mutta hyvää sekin on, koska kahvia arvostan. Janokin lähtee paremmin, kun ei ole niin vahvaa. Ihan kuin vettä joisi.

Kitkerä ja vahva kahvi on siitä jänniä, että vaikka en pidäkkään niistä, niin niiden juomisessa on asennetta, koska paha kahvi tekee hyvää. Miksi muuten noirissa juotaisiin aina pahaa kahvia. Ota hörppy pahinta kuralientä ja lausu sana "pahaa" ja sinun tekee mieli ratkaista vaikeinkin murhamysteeri. Tai ainakin lähteä vihaisena ulos huoneesta.

Sopiva kahvi on harvinaisuus. Aina se on hitusen liian vahvaa, tai kahvi on jo hieman jäähtynyt kuumasta. Saatika että siinä olisi liikaa maitoa. Tai liian vähän.

Mutta nyt tekee mieli kahvia. <3

Tässä on nyt mietitty asioita ja sehän tässä vituttaa...

Pitkästä aikaa kunnon vitutusputki päällä. Harvinaista, yleensä on ollut hauskaa ihan muutoin.

Kävin tällä viikolla läpi monia asioita jotka ovat vaivanneet pitkään. Muutos on tultava...


Vittu...

Perkele tätä touhua... koko ajan vain askartelee muun elämän ohessa panssaria. En tiedä miksi jaksan ja tykkään askarrella.

Saan tehdyksi jotain konkreettista jota voin käyttää ja ihastella, mutta onko tähän muita syitä? Osasyynä tietenkin bofferoidessa on hauskempaa olla raskas, kun saavutat etua kevyemmin varustautuneisiin nähden kestossa, vaikkakin hitaus ja nopeampi hengästyminen on pieni hinta siitä.

Toisaalta jos en askartelisi jatkuvasti, menisi sekin aika sitten dataukseen, tai päättömään maleksimiseen. Opiskelu ei sitten maistu kuin enintään arkena. Siis koulun jälkeen...

Kyllähän tässä sitten toisaalta kehittyy käsistään ja voi sanoa oppineensa jotain. Panssarinrakentelu kun ei toisaalta ole keskiverto taito, niin voihan siitä tietyssä mielessä olla ylpeä.


Ja ehkä niin onkin parempi olla ylpeä, jatkaa samaa menoa ja olla iloinen tuotoksistaan...

Perjantaina aloitin tekemällä kaavat. Joka päivä tehnyt jotain. Nyt on lähes valmis, paitsi visiiri vielä muotoilematta ja poraamatta. Myös niittaus pitäis tehdä koko laitokselle. Mahdollisesti hitsausta.

Painoa varmasti se 4kg + mahdollinen kaulasuoja chainistä. Rottinki kelpoiseksi tämä varmasti tulee. Aivan varmasti.

Suosittelen askartelemaan. Ei ole mikään vaikein tekele tuollainen, jos edes vähän viitsii yrittää.

Tässä vielä vaiheessa otettu kuva.

Aloitin eilen väsäämään nahkatakista, jonka jo olin suolistanut, brigandiinia. Pakko myöntää että toteutus näyttäisi toimivan. Ylin rivi on jo niitattu kiinni.

Eiköhän tuo ole kuvan ottamisen arvoinen kun on hieman enemmän levyjä kasassa.

Ps. Tänään taas 3 levyä askarreltu. Huomenna lisää kattotöiden jälkeen.

Hmm... Kamera ollut jo ties kuinka pitkään rikki, tai ainakaan en ole tutustunut siihen sen paremmin mikä olisi vikana. Yksi syy panssariblogin päivittämättömyyteen, kun kuviakaan ei ole räpsitty.