IRC-Galleria

Kaede

Kaede

Emmiejaksannyherätämuthuamena
Dear Diary

Muutun arkkivihollisieni laiseksi hiljalleen. Näin ovat lähteet minusta kertoneet. Hiusten pituus on kasvamaan päin taas, tumma väri luultavastikin tulee säilymään iäti, käytös edelleen yhtä piilotettu blondi ja erittäin usein jäinen sellainen, nukkemeikkaus vaan puuttuu ja terveydelle vaarallisen kuuloinen tupakkihonotuskin puuttuu.

Teiniksi on sanottu. I can handle that.

Ja likööreihin en enää koske. Niistä menee maha sekasin, ei pää :<

<Please disconnect me, I'm in pain>

Hei setä, lue iltasatu juuko-juuko?Maanantai 09.01.2006 23:42

En eläessäni ole niin pientä usbitikkua nähnyt kun mitä tänään näin. Kohta niistäkin on enää vaan se liitin jäljellä, sellasta vauhtia nekin aina pienenee. Giganttiin en uskalla enää mennä, joka kerta siellä käydessä näkee jotain hurjan suurta tai pientä mikä mullistaa maailmoja niillä kamalilla ja epäsopivilla hinnoilla. Hyi. *räkäisee olkansa yli*

Liikaa tekemistä. Huomiseks olis pitänyt tehdä vaikka mitä taas niin henk-koht kun kouluunkin, mutta sain aikaseks vaan katteltua parit jaksot eteenpäin wolf's rainia. Kohta sekin katteltu loppuun. Then all I have is VB. Shimatta <.<'

En osaa selvittää japaninkäännöstä. Olen hieman höpsö. Tshihihii.

Menen lakanoiden väliin kuuntelemaan iltasatuja.

Unirytmi...mitä v***ua selität?!Torstai 05.01.2006 15:11

Dear Diary

Muutuin antiikiksi alkaen 28.12. Niin, kuulemma. Jumalan kiitos ihmissuhteet EI ole suuremmin rakoilleet tässä tänä vuodenvaihteena. Itseasiassa, tapasin aikas karmeen määrän turkulaisia ja muita joihin sitten alkomaholin merkeissä tutustuin. Had fun.

En tiedä kauanko sitten vietän ajastani täällä uudessakaupungissa taas. Tekis mieli jäädä jonnekin nurkkakomeroon nukkuun. Bunny-san koisii rauhallisesti vieressä vaikka oonkin tiiviisti sen vaimossa kiinni. Bad me, pitäs sekin herättää. Ei vaan rohkene, Bunny on niin syötävä nukkuessaankin.

Ehkä sitä pääsee siihen rytmiin jossain välissä taas. Pah...
Maalla:

Tädin ihana löllykkä uroskissuliini Viiru rakastaa kaikkia. Toki, heti sen jälkeen kun se ite tajuaa näyttävänsä sen, se käy kipeästi kiinni siihen käteen joka sitä silittää tai ruokkii. Yleensä molempia. Viuru on peruskolli. Toisaalta, se antaa sanoa itseään Viuruksi eli mitäs siitäkin vois sitä päätellä...emt.

Katselen liikaa animea, muuntaudun transformers-tyylisesti homobaariksi ja siirryn katselemaan olohuoneeseen koppeloiden ryhmäkalkatusta. Sellasta se Huussiviini teettää.

En oo kertomassa niitä sairaita yksityiskohtia tästäkään yksityisestä sisäpiiritekstistäni enkä selitä mitä mikin meinaa.Toteen vaan että joulu oli ja nyt se alkaa olla ohi. Ainakin koppeloiden osalta.

np: Egotrippi - Unihiekkaa (täytyy sitä lapsen viel joskus mennä taaksepäin musiikin historiakäyrälläkin eli taas kerran hyst)

Kiltti my assPerjantai 23.12.2005 23:41

Dear Diary

En usko saavani suuremmin lahjoja. Sen verran pahis ollu tänä vuonna tahtomattanikin. Todistajia löytyy muutamia. Jos pukki tahtoo niin voi vaikka kysyä niiltä. Koneita eniten varmaan kiusannu.

Jouluaattoa odotellessa ja sen kunniaks näemmä sormet vetää taas jäihin. Tarvii odotella aamuun että saa ne lämpösen aamukahvikupin reunoihin lämmitteleen. Vieläkin osa lahjoista viemättä perille, sääli että ne joutuu antaan vasta joulun jälkeen. Eipä voi mitään...

Vois vääntää nyt jo uudenvuoden lupauksia. Sarjassamme siis:
Kaede-pallon lupauksia vuodelle 2006!
- Koitan olla vähemmällä kiroilulla edes pari päivää (etenkin koneita laittaessa)
- Koitan olla vähemmällä vineemisellä (eli karsitaan raa'asti ne täysin turhat huokaukset ja käännetään ne positiivisiks toteamuksiks)
- Kuuntelen enemmän japanilaista musaa
- Haen (itsenäisesti) lisää jotain hyvää musiikkia enemmän
- Poistan turhia vanhoja sarjoja ja haen uusia parempia tilalle (tehkää joku mulle muistilista, en niitä kaikkia voi mitenkään muistaa)
- Kevennän muiden taakkoja (siirrän ne mun taakkani takas omille harteilleni muiden niskan päältä valumasta jos niitä sattuu oleen)
- Koitan edelleen olla vähemmällä vineemisellä
- Koitan olla positiivinen pessimisti kuten aina aiemminkin, vähemmällä vineemisellä
- Pidän Pennustani hyvää huolta enkä anna asioiden mennä mönkään oman paakapään takia
- Syön vähemmän herkkuja (like that would happen)
- Pääsen läpi koulussa kursseista sovinnolla enkä skitsoo sielläkään
- Ostan uuden päiväkirjan ellen sitä saa lahjaks keneltäkään
Muutoin vannon olevani täysin samanlainen mössö kun aina, pahoitteluni henkilöille jotka vahingossa lukevat tämän ja kerkesivät toivomaan parempaa :P

Ja niin, pidän turhaa blogittelua vähemmällä. Turhaa paskaahan tämä, ehkä keksin parempaa tekemistä turhiks hetkiks siis.

np: P-Chicks - Jump (Hand Maid May Intro) [ja tällä linjalla jatketaan*jammailee*]

Kylmien päivien juomatMaanantai 19.12.2005 23:37

Yleensä kylminä päivinä tulee juotua kaikkee lämmitä, eikös? Yleensä täällä päässä ihan vaan yleisen hitauden ja laiskuuden takia saa aina ottaa nenästä kiinni ja hokea mantrana "kylmä kahvi kaunistaa". Koskaan se ei toimi, eli se pistävä maku jonka kahvi mustana ja kylmänä omaa, vie jalat ja tajun alta, eikä edes sitten lopulta kaunistakaan. Sääliksi käy.

Maula-maula päätti sekaantua tänään lapsiin. Siellä se juoksenteli pitkin koulun käytäviä joidenkin leikki-ikästen perässä ja haali niitä mukamas kasaan. Ties mitä se lopulta teki siellä kun se niin vekkulia äänensävyä käytti aina luokasta lähtiessään. Sen verran meitä senioreita armahti että ohjelmoinnin työn palautus siirrettiin tammikuulle.

Siitä puheenollen, sain aikaseks 2 riviä koodia joista olen ylpeä. Ne jopa tekee sen minkä pitää, eikä niihin osanneet antaa neuvoja niin trainers kit-kirjat kuin Maula-maulakaan. I'm yet again feeling quite kovis >:D

Ja se epämääränen heiluminen kuuluu paranemisprosessiin.
Dear Diary

On päiviä jotka pistää masun ja aivot koetukselle. Kylmää kahvia menee aikalailla, ja turhia työtunteja soljuu ohi. En muistanukaan, kuinka hermoja raastavaa Win98:n säätäminen saattaa olla. En ainakaan koita enää sitä tohon antiikkia-antiikkia-compaq presarioon. XP on toki hyvin automatisoitu ja on siinä ne kääntöpuolensakin, mutta se että verkkokortin asennus voi käydä vanhassa pakkauskoneessa niinkin vaikeeks mitä eilen...ei se auttanut vaikka kuinka olis kädestä pitäen näyttänyt sen oikeen polun siihen oikeeseen ajuritiedostoon, itku vaan jatku.
Se taitanee olla siinä iässä. 5-vuotiaat joskus on jo uhmaikäsiä.
http://koti.mbnet.fi/elama/kivaa/sarjakuvat/kivaa85.PNG
Banaanistan? Banaanistan \o/

Voihan se toki olla että joskus kilahtaa opinnot ja tekemisenhalu päähän ja sitten tuleekin osattua kaikkea. Harvemmin niin kuitenkaan käy. Niinä harvinaisina aikoina kuitenkin aina löydän itestäni sen piilevän työnarkomaanikauriin jota niin kovin oon joskus etsinyt kun eniten sitä oon tarvinnu. Mutten silloisina aikoina ole koskaan löytänyt. Huokaus.

Kiireiset nää seuraavat 1½viikkoa. Niin kiire että hyvä jos ehtii kusella välillä käymään ja jonkun kahvin joskus rinnuksilleen heittään. Jos niinkään pitkälle pääsee.

Nyt voisin koittaa taas päteä kohta kotiin saakka ja siellä tekemään taas kouluhommia. Perhana, pitäs ehtiä kattoon vielä Shingetsutan tsukihime, Aishiteru ze baby ja Wolf's rain, tulee todellakin paineita tällasesta.

np: Smash mouth - always gets her way (juu, saispa vaan :P)
Dear Diary

Keljuttaa jo että kiireissäni menin hukkaamaan raapustuskirjani Ukiin. Eiköhän se joskus sieltäkin palaudu. Uudenkin tarvis, sillä mikäs teinityttönen olisin ellen avointa päiväkirjaa kirjoittelis, mitä? Avoin syystä että kuitenkin joku sen joskus lukis :P

Havaittin että punanen ei tosiaan pue mua. Silti, millonka mua on sellanen viimeks kiinnostanu että mikä näyttää mun päälläni hyvältä ja mikä ei? Oon liian laiska pynttäytymiseen. Mieluummin vaan kulutan senkin energian johonkin muuhun tarpeettomampaan kuten vaikka animeen. Tai johonkin vielä erikoisempiin asioihin.

Tilanneraportti; koipireiden alaosan toimintavalmius keskimäärin 60%.

Over and out.

I'm so wittyTorstai 08.12.2005 17:20

Dear Diary

Taas blogitan kun en parempaakaan keksi. Oon jumissa koulun koneilla kun en pääse tällä koipireidellä kunnolla vielkää liikenteeseen...tai siis pääsisinhän mutta silti isukki heittää mut kotio. Masu kirkuu pahemmin kun pieni supikoira. Nälkä siis, ilmeisesti.

Huomenna lähden taas ugandan metsiin ja selviän sinne jos luoja suo. Viimenen mahku tavata legendaarinen Alpsu ennenkö tulee taas pitkä tauko. Siinä ohessa saattaa olla aika jees tavata se omistajakin juu... :3 Pelottaa vaan että toivottavasti en oo omistajan ajanvieton ja viihteiden tiellä sitten huomenna ja muuten...

Puuh, en jaksa olla pahempi teini toistaseks. Liian kova nälkä ;f