Laiskuus on sitten ärsyttävä ominaisuus ihmisessä. Toisin sanoen minussa. Tämä kämppä on yhä edelleen samanlainen läävä kuin se oli muuttopäivästä seuraavina parina päivänä. Onko oikeasti niin vaikeaa saada laukut purettua ja paikat siivottua? Ei luulis. Mutta näköjään on. Ville lähti asuntolaan ja mä mietin miksen ole sille vihainen aiheesta "tänään piti siivota ja taas se karkasi". Kai mä en jaksa enää suuttua typeristä asioista. En mä ole havainnut suuttuvani siitäkään, että se ei ole vieläkään tiskannut vaikka meillä ei ole pian yhtään puhtaita astioita.
Palanen mielenrauhaa on asettunut aivoihini ja pidän siitä kovasti.
Työssäoppimissopimukset työpaikkaohjaajan allekirjoitusta vaille valmiit ja koulutyöt edes jotenkin kunnossa. Lukiovalinnat tein tänään ensi vuodelle. Eikä taaskaan venäjää! Vähän ärsyttää. Sitä ei tarjota nähtävästi enää ollenkaan. Ärsyttävää. Biologiantehtävätkin jopa aloitin, ja koe on ens tiistaina, woohoo. Enkku pitäisi kans aloittaa. Ruotsista ei onneksi ole muuta kuin kertausta.
Maybe I'll breakdown, but I might as well try.