Nukuinpas erinomaisesti. Liian vähän, mutta hyvin kuitenkin. Heräsin levänneenä ja - taas - hymyillen. Onko juuri mikään parempaa kuin huomata herätessä olevansa onnellinen? Tai siis se on yks niistä elämän parhaista asioista. Toinen sitten se, kun joku rakas ihminen on ihan yhtä onnellinen.
Ulkona on synkkäää. Pitää kävellä keskustaan, hrr. Toivottavasti ei oo kauheen kylmä. Enkä viitti ottaa soitinta mukaan, koska mun huget kuulokkeet varmaan kastuu tuolla.
Mut vois vaikka syödä aamupalaa. Terkkuja darlingeille. ;D
why be shy?
why be humble?