IRC-Galleria

Voehan kvittujen kevätkokous. Eilen oli ehkä niinkun paras ilta ikinä. Myös siksi, että Senni on maailman paras ystävä. <3 Mutta myös siksi, että mä en tosiaan tiennyt että tällaista rakkautta voi olla olemassa. Joo, mä olen rakastunut. Aivan totaalisesti. Ensin mulla oli syyllinen olo, koska jätin Villen niin vähän aikaa sitten, mutta tänä aamuna päätin että jos on olemassa joku joka vie multa noin totaalisesti jalat alta, niin mua ei paljon kiinnosta vaikka mä olisin jättänyt Villen vasta eilen. Siihen oli hyvät syyt ja mun olisi pitänyt tehdä se jo paljon aikaisemmin. Ja mun on aivan turha teeskennellä.

Mutta tää on hullua. Ikinä en ole ollut kenenkään suhteen näin varma. Ikinä en ole voinut alle kymmenen tapaamiskerran (joista suurin osa vietettiin siinä luulossa että ollaan pelkkiä kavereita) jälkeen sanoa täysin rehellisesti "mä rakastan sua" ja tarkoittaa joka sanaa. Tää oli melkeinpä rakkautta ensisilmäyksellä. Mä oon aina ollut sitä mieltä, että ei sellaista olekaan, mutta nyt mun täytyy perua puheeni ja todeta että on sitä. En sano, että olisin rakastunut ensimmäisellä tapaamisella, mutta tiesin heti että siinä on joku jonka kanssa voisin olla ties kuinka kauan eikä mulla olisi hetkeäkään tylsää tai vaikea olo.

Am not interested, mitä sukulaiset sanoo.
Am not interested, jos tämä on jonkun mielestä väärin. Mä tiedän vain sen, että vaikka kuinka mulle hoettaisiin että olen paska ihminen ja kaikkea, niin ei se muuttaisi mitenkään sitä tosiasiaa että Se Mies on mulle täysin vastustamaton. Ja minä sille.