Viikonloppuna ei tullut mitään kirjoitettua kun oli töitä ja vaikka mitä, elämää tärkeämpää.
Maanantai aamut ovat jotenkin aina samanlaisia, pitkiä ja väsyttäviä.
Ei sillä ole mitään merkitystä miten hiljainen viikonloppu oli tai miten kiireinen se oli, maanantai aamut vain aina ovat väsyttäviä.
Se on se tieto siitä että ylös on noustava, asiasta ei keskustella.
Syö miestä, ja varmana joitakin naisiakin.
Tästä se pitkä viikko taas alkaa, ja se turha olotila töitten välissä.
Kiitosta vain.
Eilen sain nastat alle, sekin perkele turhaan.