IRC-Galleria

Selaa blogimerkintöjä

Heräsin tuossa aamuyöstä taas tuttuihin eläimellisiin huutoihin. Taas otettiin aamuyön tunteina yhteen kadulla (Age of Conan IRL). Pitihän sitä sitten seurata huvittuneena ikkunasta, harmitonta menoa kun näytti lopulta olevan. Tuli taas samat ajatukset mieleen kun aina ennenkin... Laitan ne nyt sitten tännekin.

Kun ihmisen toimintaa seuraa niin joskus herää kysymys ollaanko me lopulta päästy niistä luolamiesajoista yhtään eteenpäin? Jos laittaisin koiratarhan jonkun yökerhon viereen, niin uskallan väittää ettei toiminta paikoin juuri eroa. Taistelua reviiristä, ja vastakkaisesta sukupuolesta ihan samalla tavalla, on kyse koirasta tai ihmisestä. Ja siihen samaan reviiritaisteluun se nakkikioskilla tapahtuva yhteenottokin kai perustuu. Alkoholi vaan sammuttaa nämä "ylemmät aivotoiminnot". Siihen tarvitaan yllättävän vähän.

Ja jokapäiväisessä elämässäkin ihmisellä on samaa laumakäyttäytymistä. Tavat vaan miten se ilmenee ovat muuttuneet. Status laumassa on edeleen tärkeä asia, kaikki kyllä tietää mistä tässäkin asiassa puhun. Oma kotiluola ja henkilökohtainen reviiri on aidan takana. Miksi? Koska me suojaamme sen ulkopuoliselta uhalta. Ihminen käyttäytyy alitajuisesti täysin samoin kun eläin. Ei tarvitse kun kävellä kaupungilla ja katsoa ympärilleen tämä ajatus mielessä, niin tulee yllättyneeksi.

Kun tätä alkaa enemmän tarkkailemaan, tulee vääjämättä sellainen olo, että ainut ero eläimen ja ihmisen välillä on lopulta tekninen kehitys. Kun sen riisuu, mikään ei ole erilaista. Huolimatta meidän pyrkimyksistä rimpuilla pois eläimellisistä piirteistämme, paikka missä se kaikki elää eli alitajuntamme, ei muutu. Kyky hallita alitajuntaamme on hyvin rajallinen, ja kun ottaa huomioon että myös tunteet ovat siellä, alkaa näiden erottelun vaikeus. Ihmisyyteen kuuluu tunteet, samoin eläimellisyyteen. Tunteiden maastossa nämä käsitteet yhtyy toisiinsa saumattomasti. Järjen mukana on kuitenkin yksi etu, sillä pystyy hallitsemaan tunteita.

Kerran meillä oli koulussa tilaisuus jossa eräs mies kävi puhumassa meille opiskelusta. Hän sanoi jotain jonka muista vielä yli kymmenen vuoden jälkeen: "Mikä ero on koiralla ja ihmisellä? Ihminen voi valita järkensä perusteella kannattaako bailata vai lukea kokeeseen. Koira ei voi vastustaa halua bailata, se bailaa aina kun on bailut." Tämä yksi lause on sen jälkeen toiminut avaimena ihmisyyden ja eläimellisyyden erottelussa ja yhteensovittamisessa. Ihminenhän kun on eläin. Kyse on lopulta ainoastaan siitä, millainen eläin ihminen haluaa olla. Yhdessä kohti tuo lause nimittäin meni metsään. Koirakin kykenee jättämään bailut välistä jos tilanne sitä oikeasti vaatii. Koirallakin on järki. Koira ei vaan kykene suunnittelemaan aivan niin pitkälle ja monimutkaisesti eteenpäin kun ihminen. Ja se... on lopulta se ainokainen ero. Älykkyys. Ihminen on vaan vähän älykkäämpi eläin.

Oliko siinä ikkunan alla sitten kyse älykkyyserosta? Vai yksinkertaisesti luonne-erosta?
Sillä kun kaksi koiraa kävelee hihnassa vastakkain kadulla, riippuu koiran luonteesta miten se reagoi vastaan tulevaan koiraan. Toiset ovat ystävällisiä ja toiset agressiivisia, luonteensa mukaan.
Aivan samanlaisia ovat ihmiset humalassa. Joko kaikkien kavereita, tai agressiivisia, luonteensa mukaan.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.