IRC-Galleria

Tämä nainen lopettaa lauantaina laiskottelun ja menee töihin !

Meet me working at Särkänniemi

"It would never have worked out between you and I"

"Keep telling yourself that darling"

sama suomeks:

VITTUVITTUVITTUVITTUVITTUVITTUVITTUVITTUVITTU

Vappuhattu on nyt hankittu ja vuosiakin hieman täytetty.

KIITOS kaikille ihanille jotka muisti mua !

Huhhei mikä päivä huomenna.
Toiv en saa vatsahaavaa, kammiovärinää, tai muutakaan äkilliseen kuolemaan johtavaa kohtausta. Stressi on nimittäin sen asteinen, että en olisi lainkaan yllättynyt jos näin kävisi. Tästä kyseisestä ressistä kertoo jonkin verran viime öinen uneni, jossa heräsin paniikissa tajuttuani, että nukun yo-lakki päässä! Meni nanosekunteja kun olin pystyssä asettelemassa lakkia nätisti pöydälle, sillä sehän varsin nukkaantuu jos se päässä nukkuu.
There goes stressinsietokyky.

Eräänä päivänä,
Tyttö istui polullani,
Häntä ihmettelin joka solullani,
Hän kertoi minulle näin:

On parasta maailmassa,
Rakkaus nyt ja tässä,
Se on valo hämärässä,
Ja ystävä ikävässä.

Kysyin tytöltä varoen:
Jäisitkö polulleni hetkeksi,
Jos saisin sut onnelliseksi?

Leimarit män oikein hauskasti ja oli tosi kiva, että oltiin siellä koko porukka. Näitä lisää <3 Anteeks Tiina, että jouduit nukkumaan vähän aikaa märällä rappusella.

Lauantaina käytiin Lepsukalla valmistumassa ammattiin, liikuttumassa kyyneliin ja saunomassa Bertan synttäreitä. Grillattiin myös ja syötiin karsinogeenejä. Nukuttiin paljon mutta epämukavasti.

Dagen efter olikin siitä syystä erikoinen, että päätettiin Tiinan kanssa Bertan painostuksesta johtuen lähteä Turkuun ihan vaan kakkukahville. KORJAAN: Berta kävi kakkukahvilla, Tiina ja minä huuhailtiin jossain päin Turkua tyhminä Tamperelaisina. Mutta kunhan saatiin ihan ikioma kartta löytyikin jo Aurajoki. Tajuttiin olevamme täl puol jokkee, joten päätettiin kävästä myös tois puol jokkee. Siellä olikin sitten aivan eri meininki, kirkko meinas hajota käsiin ja se oli täynnä jotain kuolleita heppuja. Kun lopulta päästiin ajamaan kohti Tamperetta, jouduttiin kinkkisen dilemman eteen: Venäjälle vaiko sittenkin Korpeen? Päätettiin olla menemättä kumpaankaan. Kotikaupungin turvaan päästyämme Tiina kyni Beeritin pään ja siitä tuli komea.

Kiitos Josefiina, Beerit ja Lurppana, Mari ja Lare, Wilma, koko Lepaan porukka, ihanat matluk2:set, se hirvee butch Turun ärrällä ja mun oma pikku neulatyynyseni