IRC-Galleria

Tulipas yhtäkkiä vanha olo, parin kk päästä on jo 19 plakkarissa :/

Koulussa on näihin aikoihin kiirettä kun yritetään kertailla kaikkea mahdollista oppimäärää ennen kevään YO-kokeita. Välillä tahti meinaa hirvittää mutta kyllä tässä on vielä jotenkin pysytty kelkassa. Olisi paljon kirjoja mitkä kannattaisi lukea, näin äkkiä arvioiden ainakin reilu kymmenen. Rahaakin menee sinne sun tänne, pelkät YO-kokeet maksavat tällä kertaa ~150e. Puhumattakaan kaikista juhlista, esim. abiristeily, penkkarit...

Penkkareista puheenollen, en ole vieläkään keksinyt itselleni pukua :s

Muutama päivä sitten onnistuin taas nukkumaan pysäkin ohi linja-autolla kotiin tullessani. Heräsin kuitenkin suht oikeaan aikaan ja lopulta jäin yhden pysäkin päähän tarkoitetusta. Tosin pysäkkien välimatka on noin 1,5 kilometriä ;)

Keskeytin saksan kertauskurssin koska sieltä tuleva työmäärä oli ärsyttävän suuri. Se mokoma vei vain aikaa tähdellisemmiltä jutuilta. Lisäksi nyt saan nukkua keskiviikkonakin kahdeksaan asti.

Tänäaamuna tapahtui taas vaihteeksi jotain outoa. Kännykän herätyskello soi normaaliin tapaan kello 6.20. Muutaman kerran laitoin sen kiinni siten että torkkuhälytys kuitenkin jäi päälle. Kun kello oli varttia vaille nousin ylös. Suoritin normaalit aamutoimenpiteet ja laitoin vaatteet päälle. Aamupalalle mentäessä minulle huomautettiin että mihinkäs aikaa oletkaan sinne kouluun menossa. Sanoin että nyt tietenkin. Sitten jo ihmeteltiinkin mikä linikkavuoro menee kello kahdeksalta. Eli summa summarum: Minulta hävisi kokonainen tunti aamulla siinä vaiheessa kun olin heräämäässä. Silloin kun nousin ylös, katsoin että kännykässäkin oli vielä herätys päällä. Mysteeri. Kertokaa te viisammat minne se riivatun tunti on kadonnut! Minä veikkaan että jouduin Alienien sieppaamaksi :S

Ei siinä sitten muu auttanut kuin odotella tunti seuraavaa bussia. Tosin kyllä se esikoululaisten tekemä piirretty aamu-tv:ssä kirvoitti hymyn huulille.

Väliin jäivät fysiikan ja uskonnon tunnit. Fysiikan opettaja sitten bongasikin minut jossain vaiheessa päivää ja kyseli vähän missä Juho on ollut. Kerroin sitten totuuden, tai no, melkein. En itsekään tiedä mitä aamulla tapahtui niin sanoin vain että nukuin vähän liian sikeästi ja täten myöhästyin linja-autosta. Ope kuittasi kuitenkin asian siten kuin pitääkin: "Mitäs pienistä". Minulla on kuitenkin tapana olla tunneilla yleensä paikalla joten asiasta ei tehty härkästä.

Aamulla hain kahvin "Kakkosesta", oikein Cappucinon. Se maistuu kahvilta missä olisi suklaata seassa. Aino haitta oli että ulkona ollut kirpakka keli ehti jäähdyttää kahvia ennen kuin pääsin koulurakennuksen suojaan sitä nauttimaan. Kylläpä nyt näyttää tulevan juttua. Liekö vain puran patoutuneita tuntemuksiani. Nääh, en minä psyko ole. En ole. En ole. En ole. En ole. En ole. En ole. En ole. En ole.


En.