Tässä sitä nyt ollaan. Asun yksin.
Kämppä on pieni. En oikein osaa olla siellä.
Tuntuu et koko talon asuttaa keksenkasvusia teinejä.
Räkivät partsilta ja heittävät palavat tupakat alas ilman että kattovat onko alla mahdollisetsi joku.
En tietenkään itse ole ku 3-4 vuotta niitä vanhempi.
Enpä varmaa niitä parempikaa.
Ei nistäkää varmaa hirveesti nappaa ku käytävälle kuuluu Unelmavävyjä, Nebelungia ja iskelmää.
Ihmettelevät mikä mummo tai pappa siihen on muuttanu.
Ilmeet kympissä kun huomaa että samanikänen sieltä ovesta tupsahtaa.
:D
No katotaa, aika näyttää minkälaista naapurisopua on.
Mut hei!
Tulkaa käymää!
Ei ole kyl tarjota kahvia kun ei ole keitintä. Hih!
Jotain ehkä löytyy kyl tarjota.