IRC-Galleria

Se on jo tiistai. Tännään oli kyllä komia kevätpäivä.... Olisi saattanu vaikka jossain pyörähtää, mut mitempä sitä pennittömänä mihinnään. Hyvä että tuossa kylillä pääsi etes pyörähtelemään. Mut jospa se tästä vielä iloksi muuttuu. Pakkohan sen on!
Se se vaan on kyllä jännä että se on joka kevät sama juttu. Se kun tuo auronko rupeaa pyörähtämään pitempiä kaaria taivaalla, ja se lasinläpi jo lämmittää, niin sitä ei malttasi olla hetkeäkään paikallaan. Pitäis päästä liikkumaan, kiertämään koko suomi ympäriinsä. Mutta mitempäs lähet ku ei oo markkaakaan, niiku Kake Randelin laulaa. Sitä ku tässä yksissä nurkissa pyörii, koko ajan samat kuviot, ni rupeaa pikkuhiljaa tietämään että miltä se tarhaketun elämä tuntuu.... Ja kaikki kutka minut tuntee, niin tietää että se varmasti on kuule ihan ookoo hommeli meikäläisen luonteen laadulle!! Mutta eipä siinä, tästä on taas hyvä jatkaa, huomenna on päivä uus, ja samat kuviot, sama oravanpyörä taas.... Mut ei valiteta. Ei muutaku töttöröö arvoisat nettipäiväkirjani lukijat, katsotaan löytyykös sitä huomiselle mitään kirjuuteltavaa!!!!