IRC-Galleria

Eilenkin tuli taasen muutama tunti istuttua kaupan kassalla koittaen vääntää hymyä kaikille palveltaville immeisille ja vellihouisuille kyllä se vaan tuntuu siltä ett ei sinne jaksais kovin äkkiä mennä takas, ei oikee innosta. Mutta se on se perheyrityksen pitäminen sellasta, siitä pääse eroon ennenku haudassa on tai konkassa. Eipä siinä sitten illemmalla mitään muuta jaksanukkaan.

No, tänään oli sitten määräaikaisen työsopimuksen viimeinen työpäivä Tokmannilla varastomiehen sijaisena. Eipä tuo kovin ihmeellistä hommaa ole, aikamoista tavaramäärän virtaa vain tuolla, pienet tilat, paljon tavaraa. Täytyy myöntää että en itse välttämättä tuota hommaa jaksaisi tuolla palkalla kovin pitkään tehdä, fyysisesti ja henkisesti loppupelissä kovaa hommaa jos meinaa hommat suorittaa kunnialla loppuun. Itselläni aina tapana, ainankin yrittää jos ei muuten.

Toiset työt elikkä perheyrityksessä työskentelimen jatkuu varmaan huomenissa, ellei sitten herra työnantajalla viiraa päässä jollain tavalla. Työt on tehtävä ja rahaa saatava, sitähän tässä ollaan toitotettu ennekin.

Salillakin tuli käytyä, mutta ei oikein ollut kummoista fiilistä, kun ei tuo käsi ole vieläkään 100%:ssa iskussa. Siinä sitten läpsyttelin prässissä 200kg:lla sellasia kevyitä 15-20 sarjoja 3 kappaletta ilman suurempia rutistuksia. Penkkiä tuli vähän kohlattua, pääasiassa 60kg:lla läpsyttelin siinä kun ei tuo käsi anna täysin perää kunnon harjoitteluun. Ja maastavetoakin ihan huonon fyysisen kunnon takia tein 90kg:llä rivakoita 10 sarjoja. Pitäs saada vähän kuntoa ylös kun inttiin on mentävä.

Huomenna taas toinen varmaan suht masentavan ja vituttavan normaali päivä. Mitä sitä sitten keksiikään, se on toinen asia. Vois yrittää saada aikaseksi hioa pyörän katteita ja tankkia, saa nähdä.

Älkää ottako elämää vakavasti, paskamaisesti se päättyy jokatapauksessa.