hyvin taas menee.. huomenna lähtö ranskaan, mitä oon venannu suunnilleen vuoden ja jonka eteen oon raatanu vaikka miten (no okei, töissä on kyl ihan kivaaki) ja nyt tuntuu siltä et ois parempi vaan olla lähtemättä. tosin sit joutuis kattelee porukoita vielä kolme viikkoa, niillä on nyt loma ja tää viikko on ollu yhtä tuskaa kotona. ku heräät, ne on kotona. ku haluut olla rauhassa, ne on kotona. ku meet ulos ottamaan aurinkoa, ne on siinä niin sun nenän edessä. niistä ei pääse eroon ellei lähde pois koko tontilta. mut ku joskus väsyttää liikaa et jaksais lähteä. no, ihan hyvä, pääsee tuulettumaan kolmeks viikoks ja ehkä siitä matkasta jotain hyvääki seuraa. vituttaa vaan taas koko maailma..