IRC-Galleria

mä olen varma, että elän vaan uusintaa omasta elämästäni. kaikki isot asiat mitä tapahtuu, tuntuu niin tutuilta, että ihan kuin aina olis ollut näin. kun mä olin ranskassa, tuntui heti alkuun, ensimmäisellä tunnilla, että se talo oli ollu mun koti ikuisuuden, että mä olin aina tuntenu ne ihmiset, että se koko paikka olis ollu mun ktoi. näin tämmöstä selkeetä isoa asiaa ajatellen. jos jotain isoa ja yllättävää tapahtuu, mä en ikinä ylläty. ihan ku mä oisin aina tienny, että näin käy. mä vaan tajuan vasta sillä hetkellä, että mä oon aina tienny. mä oon aina luullu että mulla on joku kolmas aisti (tiedän, se on KUUDES aisti), mutta ehkä se vaan onki sitä, että mä elän uusintaa. jotenki rauhottava ajatus (ja mä vielä uskon tollaseen), tiiän, että mitä ikinä mä teenki, se ei juurikaan vaikuta. jos se on jo tapahtunu ja elämä on uusintaa, ni se tapahtuu kuitenkin. se selittäis sen, miks en joskus ymmärrä tekojani, tai miks teen aina just niin ku oon päättäny etten tee. se on tehty jo, ja sitä ei mennä muuttamaan, vaikka mitä päättäisin.

ah, ette kuulkaas kukaan osaa kuvitella, kuinka onnellinen mä olin, ku sain ison kävyn postissa! melkeen itkin ilosta. no en nyt ihan, musta on tullu vaan liian tunteeton pari viime viikon aikana, mutta kuulkaa neljä viikkoo sitte ku oisin sen saanu ni vollottaisin vieläki...
ranskan lempparikämppis antoi sen ison kävyn mulle ranskassa,k u olin sanonu, et haluisin semmosen ison kävyn sellasena erilaisena muistona. se sitte löysi semmosen jostain retkeltä ja antoi mulle. se oli meiän pöydän koristeena siellä ja sitte menin tietty unohtamaan sen sinne ja olin murheen murtama. ja tänään sain sen taas! ja kirjeen myös, mikä oli erittäin ihana (kännissä kirjotettu niinku melkeen kaikki sen kaverin kirjottamat kirjeet). sulonen jos niin voi sanoo. täynnä väärin kirjotettuja suomenkielisiä sanoja...
yrittäkää vann pähkäillä, mitä tarkotta yellokatouwet... mäpäs tiiän...

taas oon täälllä koulussa ja tekemistä ei oikestaan oo. kävin täällä, kirjauduin ulos, katoin kaikki meilit, poistin roskapostit ja tulin takas tänne. jepsjeps, äikäntunti, taas. niitä on viikossa kaheksan kappaletta. ihanaa... sain uuden kirjekaverinki. musta on ihan tyhmää, ku joku meili ja mese sysäyttää vanhat kirjeet mitkä kulkee ikuisuuksia, eli siis pari päivää ja sit siellä on kaikkee ihanaa... lähetän kohtapuoliin kirjeellä itävaltaan kuus kaljapullonkorkkia, maasta kerätyjä, ihan siltä varalta että jotain kiinnostaa yhtään mikään...

jos päätätte ruveta oman ittenne parturiks, älkää tehkö mitään hetken mielijohteesta. harkiten voitte tehä vaikka mitä, mutta jos tulee semmonen olo, että "haa, nyt mä keksin!" ni stop stop stop... tehkää se sitte huomenna... ok? hyvä!
toinen hyvä päivä peräkkäin!!! tää viikko on ollu vähän niin ja näin ja kivempiaki viikkoja on ollu... mut nyt on taas ihanaa...

mut antakaa mulle joululahjaks hiusten pidennys ainetta, ensin menee kampaaja möhlimään ja sitte vielä ite!

taas on koulussa ylimäärästä aikaa. joudun olee vielä 1,5 tuntii koulussa, äikäntunnilla, tekemässä ihan mitä vaan. kivalta kuulostaa, mutta arvatkaa onko kivaa keksiä itelleen tekemistä luokassa, missä ei oo mitään muuta ku tietokoneita. no, maailmassa on paljon isompiaki asioita ku joku tylsyys ja mä vaan valitan toisaalta turhauttaa se että maailmassa on paljon isompia asioita ja mä oon vaan koulussa, ku vois jotain tehä niiten isojen asioitten eteen. tai ei välttämättä vois, mutta jos jotain muuta hyödyllistä tekis, ni ei niin paljoo turhauttais tämmönen tyhjänpäiväsyys...

saimaan saaressa pikkuinen norppa - ei kun torppa. istuu portailla nestori miikkulainen. huuliharppuaan soittaa ja norppa nousee pinnalle pärskähtäen. aallon alla se suunnisti soittajan luo, sille tuttua tutumpi on sävel tuo. laulu kertoo näin mitä on yksin kun jää. hyvin hylje sen ymmärtää...
tanssittu koskaan ei nestorin häitä, maailma houkutti pois morsion. vanhoja poikia viiksekkäitä mies sekä hylje kumpikin on...

vuoden laulu!

jos joku on nestori miikkulainen, ni mä voin mennä kyllä sen kanssa naimisiin, kaiken maailman hömppärakkauslaskurien mukaan mulla ja nestori miikkulaisella menis oikeen oikeen oikeen hyvin... ja saimaan saaressa olis kyllä kiva asustella, ja huuliharppu... oh, mikä soitin! mullaki on semmonen, mä olin pienenä niin iso fani että, koska nuuskamuikkunen soitti huuliharppua ja mun isotädin avomies soitti huuliharppua...

yhyy mä alan itkee ku ei oo kesä. mä aloin eilen kaipaamaan iha hirveesti kaikkee kesässä ja kaikkii ihmisii ja ääh....
ens viikolla uima-allasbileet! joo... ihan oikeesti. täytyy puhaltaa semmonen lasten uima-allas ja täyttää se vedellä ja laittaa sauna päälle ovi auki niin että koko kellari on trooppisen ihanan lämmin. ja koristella se kellari. mä oon jo suurinpiirtein nyt tekemässä sen.. ja keltasen ja oranssin ja vihreen värisiä koktaileja! tai no ei vihreen, mulla on vihreen värisestä juomasta ikuinen kammo, se ei tee oikeen hyvää mulle... nyt jo mä voittaisin miljoonan lotossa, karkaisin kotoa ja lähtisin ulkomaille. nyt ois vielä harvinaisen helppoa karata... hehee.. no ei, kyllä mä kertoisin et lähtisin ja lähtisin vaikkapa pieniä matkoja kerrallaan ettei tuu liian kallista kertaostosta mitä alaikäset ei saa tehä. menisin ensin vaikka ruotsiin junalla ja siitä sitte tanskaan ja siitä vaan etelämmäs ja kohta tässä pimahtaa pää... lähen nyt sinne mielikuvitusmatkalle...

hyvää isänpäivää kaikille

toinen päivä kipeenä, hhehheh, ei oo enää hauskaa.. tai no on, mut ku olisin tänään kerenny mennä lukiolle moikkaamaan rakkaita lukio ihmisiä... no, nyt sitte frendien toinen tuotantokausi ku eilen tuli eka katottuu... silmät alkaa jo kohta vähän vääristää... toivottavasti saan ees postia tänään.. ja pyöränavaimen... olis jotain uutta tekemistä...

toi vieraskirjatsydeemi on ihana... nyt ku porukat on pois kotoo ja on jotenki enemmän tekemistä, oon vähentäny galleriassa käytiä, mut ku vieraskirja tuli, on jääny taas koukkuun... ihana juttu...

hoohoo mikä päivä... ja eilinen kans... tytöt oli täällä yötä ja semmosta oli että huhhuh... jos kuka tahansa olis tullu meille illalla ja ollu ees viis minuuttia, ei se olis mmillään uskonu, että kaikki ollaan selvinpäin... olin vähän kipee, mut ei se mitään...
tänään olin sit ihan oikeesti kipee... en menny kouluunkaan ku oli lämpöä.. mulla oli oikeen lapsenvahti ku eräs ei menny kouluun, vaan pidettiin frendit maratonia ja syötiin eilisiä ruokia, mitä oli by the way aikas paljon... ja kohta pitäis ehkä mennä kauppaan ku alkaa ruokavarastot tyhjetä... kyydin kunhan saan, kävelemään en lähe, tai oon kipee vielä ens viikollaki. vaikka siis huomennahan mä en kipee oo, vaikka oikeesti olisin. viikonloppusin ku ei ehi sairastaa, sen voi hoitaa sitte viikolla. nyt vaan pitäis saada jotain oikeen epäterveellistä, oon koko päivän syöny vaan paprikakesäkurpitamunakoisokastiketta ja riisiä ja vaikka se onki hyvää, ni kipeenä kaipaa jotain, vaikka maissilastuja ja juustodippiä...

ihmisen elimistössä siis suolistossa on paskaa monen vuoden takaa. sillon ku pitää paastoa ni suolet puhdistuu. eli mä yritän paastota 1,5 päivää, toivottakaa onnea. Ostin sitä varten yrttiteetäki, joka maksoi puolet mun ostoksista ja ostin sentään ruokaa useemmaks päiväks. luultavasti ei tarvii käydä kaupassa ruokaostoksilla ennen viikonloppua.
huomenna on aikanen herätys, koska mun fiksun ihmisen pyörän avaimet on postissa matkalla hämeenlinnasta riksuun. pitihän ne sinne hämeenlinnaan unohtaa. oltiin siellä siis iltaa viettämässä. Ku tultiin takasinpäin, kaks saksalaista turistia pyys meitä auttamaan lipun ostamisessa. se oli kivaa, mä tykkään ulkomaalaisista.

talvipositiivisuus alkoi kusee tänään, ku käveltiin asemalta kotiin kovassa pakkasessa. kävelyvauhti kyllä koveni. toivottavasti huomenna olis lämpimämpää, viikonlopusta puhumattakaan.