IRC-Galleria

King Arthur once said : "A man who fears nothing, loves nothing. If you love nothing, what joy is there in life?"

Imagine if you fear something, and it has nothing to do with love. Or imagine that you do love something, but it does you no good. You feel for someone in vain. Then truly what joy is there in life? This is only a thought and not really an illustration of my experiences.

One could always say that the joy in life then is the wait for something to love and fear...or perhaps not the wait itself but the thought that one day things will be different. People usually go on clinging to this thought or by not thinkin about the problem itself at all. Some people simply discard it as a pointless problem. They have other things to worry about. Sometimes I envy such people. And sometimes I am even above such people seeing all problems as laughable petty dilemmas. Or even less than that.

My moment is in one way interesting that all I can do is see what the world brings to my face as the next step in the great snowstorm of feelings. One could say that this is the result of colourful circumstances. What the result will be... no one knows. I can only hope and remain existence so that I can continue to hope.

DirtyHarry on nyt tappolistalla.


1. Etunimi? : Jaakko
2. Nimettiinkö sinut jonkun mukaan? : En ole ainakaan tietoinen.
3. Luettele lempinimesi? : Kuolema, Murha, Heviperkele, Jago.
4. Syntymäpäiväsi? : 31.8.87
5. Nimeä joku, jolla on sama syntymäpäivä kuin sinulla. : Pari kaveria, Owen Wilson ja Richard Gere (muistaakseni näin)
6. Asumismuotosi? : Omakotitalo
7. Kengänkokosi? : Riippuu mallista, mutta nykyisissä 44
8. Vasen- vai oikeakätinen? : Oikea
10. Silmien väri? : En just nyt näe peiliä tässä.
11. Pidätkö piilolinssejä? : En.
12. Onko sinulla tatuointia? : Ei.
13. Lävistyksiä? : Vain sielussa.
14. Poltatko? : En
15. Juotko? : Ajoittain jos siltä tuntuu. En kovin usein kuitenkaan.
16. Oletko koskaan juonut itsesi niin huonoon kuntoon, ettet muista mitään? : En.
17. Lempijuomasi? : Pepsi Max, enkä edes häpeä.
18. Lempiruokasi? : Tortilla. 2 vuotta täynnä ja jatkuu vaan.
19. Lempijälkiruokasi? : En harrasta.
20. Lempijäätelömakusi? : hmm.... no jos joku pakko mainita niin vaikka suklaa tai lakritsi
21. Lempivärisi? : Lienee kompakysymys.
23. Lempikuukautesi? : Ei ole. Se ole kuukaudesta kiinni, koska on osuvin ilma.
24. Lempituoksusi? : No tota... Se miltä kyseisenhetkinen tyttö nyt sattuisi tuoksumaan.
25. Lempiäänesi? : Kunnon musiikin jälkeen kuollut hiljaisuus.
26. Vuoden lempipäiväsi? : No tänä vuonna se oli 26.1.
27. Uskotko jumalaan? : Juu en.
28. Pidätkö presidentti Bushista? : Katso edellistä vastausta.
29. Onko sinulla nettipäiväkirjaa/blogia? : Ilmeisesti kyllä.
30. Avaatko kengännauhasi, kun otat kengät pois jalasta? : Äärimmäisen harvoin.
31. Montako tyynyä käytät nukkuessasi? : Kahta.
32. Esitätkö tähdille toiveita? : En. Yllättäen ne eivät toimisi.
33. Katsotko vielä lapsille suunnattuja TV-ohjelmia/elokuvia? : Hyvin harvoin, mutta tullut tehtyä.
34. Oletko sarkastinen? : Lähes aina.
35. Onko kukaan sanonut sinun muistuttavan jotain julkkista? : On. Kurt Cobain, Ville Valo, Varg Vikernes (olikohan se noin) ja Thyranen laulaja. Noiksi ainakin.
36. Jos olisit värikynä, mikä olisit? : Musta joka vuotaa niin paljon ettei sillä saisi kuin tuskaista jälkeä aikaan.
37. Pidätkö lentokoneella matkustamisesta? : En ole kokeillut.
38. Kokeilisitko/oletko kokeillut benji-hyppyä? : Sopivan tilanteen tullen mennään eikä meinata.
39. Oletko koskaan laulanut yleisön edessä? : Olen.
40. Monellako keikalla olet ollut? : tota noin..... en nyt jaksa laskea, ei mitään äärettömiä määriä kyllä.
41. Onko sinulla iPodia? : Ei, tyydyn siihen että veljelläni on.
42. Imuroitko musiikkia (Internetistä)? : Sellainenhan olisi laitonta.
43. Montako lainvastaista asiaa olet suorittanut? : En lähde laskemaan.
44. Oletko koskaan ampunut aseella? : Olen.
45. Oletko koskaan tärvellyt tosissasi ja tahallasi toisen omaisuutta? : Ainakaan nyt en muista niin tehneeni.
46. Oletko koskaan lyönyt vastakkaista sukupuolta olevaa henkilöä? : En.
47. Oletko koskaan vahingoittanut itseäsi tahallasi? : Oi kyllä.
48. Suurin virheesi? : Uskoin ihmisiin joskus.
49. Mikä on kotoa katsottuna kauimmainen piste, jossa olet ollut? Jossain päin Norjaa.
50. Jos voisit matkata minne tahansa, minne menisit? : Omelakseen.
51. Millainen on unelma-autosi? : Hmm.... no heittäisinkö musta Murciélago
52. Oletko sinut pituutesi kanssa? : Toki.
53. Pidätkö käsialastasi? : En.
54. Pidätkö itseäsi vahvana? : Lähinnä mieleltäni kokeneena.
55. Mistä pidät itsessäsi vähiten? : Niitä on liikaa yhtä vahvoja.
56. Nimeä jotain fyysistä, mistä itsessäsi pidät? : Jaa... ei kyllä nyt tule mieleen.
57. Nimeä jotain henkistä, mistä itsessäsi pidät? : Kypsyys?
58. Jos olisit joku muu, olisitko itsesi ystävä? : Ainakin voisin olla kiintoisaa juttuseuraa ajoittain.
59. Ketä ikävöit eniten? Hän tietää.
60. Homoavioliittojen puolesta vai vastaan? : Vastaan.
61. Oletko homofobinen? : Hieman.
62. Oletko biseksuaali? : En.
63. Ensimmäinen asia, jonka huomaat vastakkaisessa sukupuolessa? : Näen jotenkin kokonaisuuden. En keskity mihinkään tiettyyn.
64. Onko sinulla ollut vastakkaista sukupuolta olevaa vierasta asunnossasi? : Kellä ei?
65. Minne haluaisit mennä ensitreffeillä? : Jonnekin jossa istua veden äärellä ja nähdä tähtiä.
66. Kuvaile täydellisiä treffejä! : Hyvä seura ja jos seura tahtoo tavata uudestaan.
67. Onko kukaan laulanut tai soittanut (musiikkia) sinulle henkilökohtaisesti? : Ei.
68. Onko sinua suudeltu ilotulituksen aikana? : En ole tuosta nyt aivan varma. Luulisin.
69. Milloin sait ensisuudelmasi? : Pentuvuosista en osaa sanoa. En jaksa kaivaa päivämäärää mutta alkusyksy 200.... hitto olen pihalla vuosistakin.
70. Onko joku yli 10 vuotta sinua vanhempi yrittänyt iskeä sinut? : Ei ole kauas jäänyt mutta ei ihan.
71. Mikä sytyttää sinua? : Mieltymyksien toteutus.
72. Mikä tappaa kiinnostuksesi? : Itsekeskeisyys.
73. Oletko ujo? : Tarvittaessa.
74. Oletko liian ujo pyytääksesi ketään ulos? : En.
76. Oletko koskaan rakastanut ketään? : Olen.
77. Kelle sanoit viimeksi rakastavasi tätä? : Olen satavarma ettei hän tahdo nimeään tähän ^^
78. Milloin itkit viimeksi? : Muutamia päiviä sitten.
79. Oletko koskaan itkenyt ilman hyvää syytä? : En.
80. Oletko kiinnostunut jostain henkilöstä juuri nyt? : Olen.
81. Koti poislukien, missä kävit viimeksi? : Ajamassa auton tolppaan Leppävaarassa.
82. Mitä kirjoja luet tällä hetkellä? : En mitään, vaikka yo reaalihan ois tossa kohta mut kerkeää sen.
84. Mitä hiirimatollasi on? : Hiiri, niittirannekkeita, musta tussi, ruuvimeisseli, kuulakärkikynä, neula, puukko.... se on aika täynnä.
85. Mitä katsoit eilen illalla TV:stä? : Jonkun leffan lopputekstit tais sillon tulla kun menin ohi.
86. Kenet haluaisit tavata juuri nyt? : Sen kehen rakastunut.
87. Jos voisit olla jonkun kanssa juuri nyt, niin kenen? : Sanoin jo.
88. Minkä väriset housut ja kengät sinulla on jalassasi? : Mustat housut, yllättäen en pidä kenkiä tietokoneen ääressä.
90. Kelle puhuit viimeksi puhelimessa? : Äidin.
91. Mitä kuuntelet tällä hetkellä? : Michael Hoenig - Sewer Battle
92. Mitä söit viimeksi? : Muroja kuivana.
93. Viimeisin katsomasi elokuva? : Monte Criston Kreivi.
94. Pelottavat elokuvat vai onnelliset loput? : Riippuu olenko yksin vai seurassa.
95. Kesä vai talvi? : Molemmissa plussansa. Talvella on nättiä mutta kylmä. Kesällä ajoittain liian kuuma.
96. Halit vai suudelmat? : Hmm.... vaikee paikka. Halissa voi tuntea suuremman osan ruumiista mutta suudelma intiimimpää. Otan kyllä vastaan sekä että.
97. Rolling Stones vai Beatles? : Jos pakko valita niin ehkä tuo ensimmäinen.
98. Kissat vai koirat? : Tappajakoiraa peliin.
99. Sano jotain-ihan-mitä-vaan itsestäsi! : Jos latina jotenkuten menisi edes sinne päin niin Maleficus sum. Korjatkaa jos olen väärässä.

"If you are thinking just now : 'why me oh God?' The answer is : God has nothing to do with it. In fact, God is never in France this time of year."

- "God is everywhere. He sees everything"

"Very well. Let´s make a bargain, shall we? You ask God for help and I will stop the moment he shows up."

Bear with me a moment. Imagine your life as a stroll...... no.... that´s not right... Imagine it as a simple long walk that resembles a somewhat straight line. At one point, an entriguing light catches your eye. It gives you promises of all things good and enjoyable. So far your walk has been a rocky one with little things to enjoy, and none of such left now. This light plants in your mind a dream. Of being content, complete. A dream of being happy. Of living like the people you know from stories.

The light guides you into a tunnel. You follow it, believing the promises it makes. Believing a dream you feel you must achieve to ever be happy. You follow the light into the deepest part of the cave. Then the light goes out. It vanishes into thin air or escapes through the wall of rock. Leaving you alone in the silent, cold, wet and dark underground labyrinth. You can´t find your way out, and the light refuses to answer your calls.

What do you do? Do you try to find your way back out through the perilous caverns back to the road you have been walking, now knowing that there exists a happiness you can never achieve during your walk, thus seeing even less hope in your way than before? Continuing your road of woe... to some pointless end. Whatever it may be. Feeling unhappy of yourself and your life.

Do you stay in the cave waiting for the light to hold it´s promises? Do you wait there till the end of time alone for the off chance that the light will come back lighting hope in your mind once again? This outcome would in most likely prospect end up in wasting your life in that cave. Cold, tortured and alone.

Do you choose to end your walk in that tunnel? Feeling that you have played your hand of cards and seeing that it was not good enough to achieve your dream. To achieve hope.

Which will it be?

If you look to your left, you see a little girl in the street. She is about at the age of six or seven. She stares at a house in awe. You follow the example. You see that the house is lit by a ghostly and eerie light. Then you see the same little girl in the window. She dances on the windowboard for a while and finally steps back inside. She pulls a gun from somewhere and points it at her head from the side. She pulls the trigger. There is a splash of red and a hole emerges in her tiny head. She falls forward. Her upper body hanging outside the window, blood starts flowing on the wall below her.

If you look to your right, what do you see?

And what does this tell of you and your mind?

If I see this everytime I close my eyes, what does this tell of me?

Imagine a world without doubt. Without self pity. A world where everyone is granted the gift of divine wisdom. A world where people are not run by feelings but by reason and causality. Where chance and chaos have little room. Where everything is possible to be known beforehand. How would that be?

It might work for some, and for some it wouldn´t. I can´t deny that people need feeling and passion to create some contrast into their lives. But something is not right here. People don´t, in the end, think. Everytime I fall into being even slightly naiive, and for a moment cease to believe in the most cynical outcome, I am always thinking the wrong way and end up being mistaken. One should doubt. Not believe. But then again if I believe this, don´t I sort get tripped by my own rule?

Perhaps. If you do not take my word for it that I actually think this instead of believing. A philosophy of life is a slightly different thing than believing. This time though, all is not lost. I simply lack the self confidence needed to believe in my chances. One thing I must remember. If I end up falling too hard, and decide to give up, I should do it without making a scene. She hates scenes like that. And my credibility would be gone in her eyes. I am different. You will see. I hope.

You spoke. Now I can think. Now I can give whatever you need that I have. Including time and space. Thank you.

It´s always so nice to be afraid for one´s sanity. I have the odd feeling that once again everything will fall down. Hard. I just wonder if this time the cataclysm of my world could be bothered to drain me dry of blood in the process. "Oh god I´m so alone, so alone!"

None can understand light
Such is the way we think
As eyes blinded by bright
Flash as we don´t blink

I would still like to try
As I am tired of guessing
I often end up as a sigh
Seeking for your blessing

Tell me if there´s anything
If you need me to yield
I want to try something
Even falling to a field

When you need me to take
A bullet going for you
Please, me your shield make
Then I can feel true.

This morning I woke up inhumanly early. It was due to a very odd nightmare. As usual, it involved death. This time, however, the atmosphere was simply breathtaking. The vision was very short as it occured at the end of my dreaming phase. I was in a somewhat classical room for horror. In a house made mostly of old and rusty metal. Chains were hanging from the high ceiling.

My first sight was a piece light brown dead flesh crawling its way forward until it reached two other standing pieces of similiar flesh. I recognized these chunks of dead tissue as humans. The one crawling had no feet below his thighs, no skin and no blood. Very little was left of its face too. It had no recognisable facial features or even eyes for that matter.

It had a pair of hands, with which it crawled its way forward. My line of sight widened then. The two standing humans on either side of the crawling zombie were more intact, although also skinless and they consisted of dead, light brown chunks of dead flesh. They looked basically the same as the crawling zombie, with the exception that these still had their feet on.

There was a zombie dog on either side of the standing figure trying rip a meal out of their dead flesh. Then I recognized one of these standing figures as myself. I had a gun in my hand. It must have been difficult to hold it as most of my fingers had fallen off from the knuckles. And I couldn´t feel anything. I shot the crawling zombie before me in the head. With little effect.

The other standing figure suddenly ran to the door of the building yelling : "Bora!! We´re still alive!!" with a bloodchilling cry that will never escape my mind.Then I had a flashback of a group gone to investigate the place we were in. We must have been a part of that group. I somehow knew the rest of the group had fled after we had "died". I could move very slowly forward as I was thinking this sad fact. Would we end up as mindless and lifeless flesh-eating monsters? For some reason this thought didn´t encourage me much.

The last thing I remember is that I was looking down to my hand. With now all finger lost, I had only five knuckles in my almost transparent hand. It had so little flesh in it, that I could see floor right through it. I remember thinking... "How far can I fall apart? When will I lose my thoughts? Will everything turn to darkness soon, or will I be reduced to a single wiggling teespoon size chunk of rotting, light brown and dead flesh suffering from immobility until the end of time?" I panicced. Then I woke up. Rarely have I felt so disturbed from a nightmare.