IRC-Galleria

On olemassa asioita, joihin emme voi kovinkaan paljon vaikuttaa. Emme voi yksin poistaa maailmasta kaikkea epäoikeudenmukaisuutta, sairauksia, nälänhätää ja puhtaan juomaveden puutetta. Jos autamme edes vähän, sen verran kuin voimme, ilman että auttaminen hankaloittaa omaa elämää, niin emme syyllisty silloin laiminlyöntiin vaan olemme hengenpelastajia: teemme Jumalan tahdon. Nälänhätä ja nälkäkuolemat eivät ole yhdenkään kristityn syy eikä heitä ole vanhurskasta syyttää asiasta, jonka vastuu on yhteinen koko maapallon väestölle, varsinkin hyväosaisille, joista osa ei anna mitään köyhille. Monet uskovaiset auttavat köyhiä ja nälkäänäkeviä, joten he ovat vapaita Jumalan tuomiosta tässäkin asiassa.

Jumala ei vaadi keneltäkään enempää kuin hän antaa ensin lahjana. Jeesus sanoi: "Lahjaksi olette saaneet, lahjana antakaa." Kun levitämme sitä hyvää, mitä Jumala meissä vaikuttaa, niin Jumalan armo lisääntyy ja Jumala saa sitä suuremman kunnian ja kiitoksen. Meidän ei tarvitse tuntea väärää syyllisyyttä asioista, joihin emme voi vaikuttaa. Vain ne laiminlyönnit ovat syntiä, kun jätämme tekemättä jotain sellaista, minkä Jumala olisi tahtonut meidän tekevän. Nekin synnit saa anteeksi, kun tunnustaa ne Jumalalle ja pyytää niitä katuen anteeksi. Uskovaisen mieli ei saa olla jatkaa synnin tekemistä vaan synti on aina yksittäinen lankeemus hänen elämässään, ei jatkuva olotila, niin kuin jotkut väärin opettavat ja käyttävät Jeesuksen nimeä sekä Raamattua opetuksensa tukena.

Jumala ei tuomitse ihmisiä pelkkien synnin tekojen vuoksi vaan siksi, että jumalattoman sydän on pahanilkinen ja täynnä sulaa pahuutta. Jumalattomalla on lihan mieli eli hän kapinoi Jumalaa vastaan ja elää hänen vihollisenaan: lihan mieli on kuolema. Room.8:6 Vaikka ihminen sanoisi uskovansa Jeesukseen, mutta hänen elämänsä todistaa sitä vastaan ja sydän on epäuskoinen sekä synnin vallassa, niin hän ei pelastu vaan joutuu kadotukseen. Kadotuksen syynä on lihan mieli ja lihan sekä saatanan vallassa eläminen. Ihmisen ei tarvitse toteuttaa käytännön tekoina himoitsemaansa syntiä ollakseen tuomion alainen. Moni elää koston- ja murhanhimon vallassa, mutta ei uskalla rangaistuksen ja häpeän pelon vuoksi toteuttaa himoaan käytännössä ja murhata vihaamaansa henkilöä. Himon vallassa elävä on silti tuomion alainen, synnin orja. Hän on mieleltään syntinen ja lihallinen. Jos joku himoitsee jatkuvasti lähimmäisen vaimoa eikä kyse ole enää kertalankeemuksesta vaan toistuvasta himosta, jota ruokitaan ja joka hyväksytään sydämessä, niin että himokkailla ajatuksilla ja mielikuvilla hekumoidaan, niin sellainen ihminen on sydämeltään haureellinen ihminen ja tullut tuomion alaiseksi. Sydämeltään synnin vallassa olevat ihmiset eivät peri taivasten valtakuntaa. Tästä on kirjoitettu selkeästi Raamattuun, jos vain tahdomme kirjoitukset oikein ymmärtää. Uskovainen ei voi olla mieleltään sellainen, joka harjoittaa tässä mainittuja syntejä ja on sellainen synnin orja kuin mitä Paavali opettaa.

1.Korinttolaiskirje:
6:9 Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epäjumalanpalvelijat, ei avionrikkojat, ei hekumoitsijat eikä miehimykset,
6:10 eivät varkaat, ei ahneet, ei juomarit, ei pilkkaajat eivätkä anastajat saa periä Jumalan valtakuntaa.
6:11 Ja tuommoisia te olitte, jotkut teistä; mutta te olette vastaanottaneet peson, te olette pyhitetyt, te olette vanhurskautetut meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja meidän Jumalamme Hengessä.

Galatalaiskirje:
5:19 Mutta lihan teot ovat ilmeiset, ja ne ovat: haureus, saastaisuus, irstaus,
5:20 epäjumalanpalvelus, noituus, vihamielisyys, riita, kateellisuus, vihat, juonet, eriseurat, lahkot,
5:21 kateus, juomingit, mässäykset ja muut senkaltaiset, joista teille edeltäpäin sanon, niinkuin jo ennenkin olen sanonut, että ne, jotka semmoista harjoittavat, eivät peri Jumalan valtakuntaa.

Synnistä vapautuminen

Uskovainen ihminen vapautuu synnin ja saatanan hallintavallasta eikä ole enää lihanmielinen ja syntinen luonnoltaan. Valitulla ja pyhällä on toisenlainen mieli kuin maailman ihmisillä: vanhuskas Kristuksen mieli. Jumala antaa omilleen mielenmuutosta ja syntien anteeksiantoa. Kun mieli muuttuu Jumalan voimasta, on hyvän tekeminen silloin helppoa, kevyt kuorma, ei raskasta. Jumalan lapsi halajaa tehdä sitä, mikä on Isän tahto: se on hänen ruokansa. Lapsi haluaa olla mieliksi Isälleen.

Isän miellyttäminen ei ole jotakin vastenmielistä. Siihen tarvitaan ainoastaan oikeaa sydämen asennetta, lapsenmielisyyttä. Jokainen Jumalan lapsi on tullut Jumalan lupausten mukaan osalliseksi jumalallisesta luonnosta, joten pahan karttaminen ja hyvän karttaminen on heille luonnollinen tapa elää ja olla. He toimivat uuden luontonsa mukaan, jonka ovat Jumalalta lahjaksi saaneet. Jeesuksen sanojen mukaan: "Hyvä puu tuottaa hyvää hedelmää ja paha puu pahaa hedelmää." Uskovainen ei saata elää synnissä, koska hänen luontonsa on synnissä elämistä vastaan. Tämä ei tarkoita sitä, että olisimme tulleet täydellisiksi ja lakanneet täysin syntiä tekemästä. Uskovainen voi langeta syntiin, mutta hän ei jää elämään synnissä: hän ei ole synnin orja. Synti ei hallitse uskovaista eikä uskovainen ole mieleltään himojen orja, niiden vallassa. Uskovainen ei hekumoi pornolla, väkivallalla, murhalla, kostolla tai millään muullakaan synnillä. Kaikki ilkeys ja pahuus on mahdollista perata pois sydämestä Jumalan antamalla voimalla ja mielen muuttumisen avulla.