KuruKukka

Lähes viikon verran on ollut kosteita, tihkusateisia päiviä, mutta tänä aamuna aurinko löysi tiensä tänne kotitanhuville ja maailma hymyilee taas. Olen aurinkoihmisiä ja pidän valoisuudesta.
Sadonkorjuu on pian ohi. Vielä kun puolukoita saa ja perunat nostaa, niin kaikki muu alkaa olla reilassa. Pakastimeen menivät niin mansikat, raparperit,ruohosipulit, persiljat,mustaviinimarjat kuin lehtiselleritkin.
Laitoin hirvenlihapaistia reilusti, joten sitä riittää, niin että saa rauhassa keskittyä tähän sadonkorjuupuoleen. Sain samalla pakastimeen tilaa uudelle sadolle.
Runosivustolle kirjoittelin taas vähän lisää tekstiä: http://www.rakkausrunot.fi/runoilija.php?runid=40571

Viikko mennä hurahti helteistä nauttiessa todella nopeasti. Touhusin monenlaista. Keräilin paljon mansikoita. Pakastimessani alkaa olla 30 litraa mansikoita ja lisääkin vielä tulee. Mustikoitakin olen mieheni kanssa kerännyt. Minä poimin mustikat käsin ja mieheni koneella.
Mustat viinimarjat alkavat olla kypsiä, joten ne ajattelin kerätä huomenna, sillä maanantaille luvattiin jo yöpakkasta.
Tänään nukuin harvinaista kyllä klo 12.30 saakka. Yleensä heräilen klo 8 maissa. Kaipa se viikon touhuaminen väsytti.
Kesän alussa tepsutteli kuovi tuossa tiellä. Vasikoita voin käydä joka päivä silittelemässä kotini nurkalla ja lehmät vaeltavat aamulla tietä pitkin kotimme ohitse niityille syömään ja palaavat klo 17 maissa takaisin navettaan lypsylle.

Monenlaisia pikkulintuja hyörii tässä pihapiirissä. Olen tunnistanut ainakin pääskyset, västäräkit, peipposet ja rastaat sekä harakat.
Aina joskus fasaanikin hiippailee pihamme läpi. Yleensä silloin, kun olemme sisällä. Supikoiria meni kerran syksyllä klo 23.30 maissa olohuoneemme ikkunan alta kasvitarhaani päin. Yhtenä vuonna seistä kahotti sarvipääporo kotimme portailla. Kaipa se aikoi sisälle tulla. Ketut käyvät seuraamassa mieheni peltotöitä keväällä ja syksyisin. Pupuja loikkii paljon tässä pihapiirin ympäristössä. Kerran syksyllä uskaltautui hirvenvasa pihallemme.

Näin metsän keskellä kun elää, niin eläimiä käy vierailulla tämän tästä. Tänä kesänä on karhuemo pentunsa kanssa liikkunut tässä lähellä. Se on vaarallinen silloin, kun se liikkuu pentunsa kanssa. En ole uskaltautunut kovin kauas metsikköön lenkkeilemään.

Tässä on linkki blogiin, jossa kirjoittelen myös: http://www.pointblog.fi/?go=kurukukka

Aurinko ei paista ja yöllä käväisi lämpötila nollarajoilla. Ei kuitenkaan vielä palelluttanut mansikoitani. Ruohosipulit, mustat viinimarjat, persiljat, lehtisellerit ja mangoldit odottavat kasvimaalla keruuta ja pakastimeen laittoa. Talvella on mukava napostella kaikenlaista herkkua. Omilla mansikoilla maustettu hedelmäpommijogurtti on meidän suosikkimme. Luonteeltani olen haaveilija ja romantikko ja sitä osoittaa alla oleva linkkikin.
Tule kanssani hetkeksi retkelle http://kurukukka.blogspot.fi/2012/08/tule-kanssani-matkalle-hetkiin-jotka.html

Eilen kävi 2 sisartani vierailulla ja keskimmäisellä sisarellani oli tytärkin mukana. Oli tosi kiva nähdä taas. Toinen asuu Espoossa ja toinen Laukaalla, joten kovin usein heitä ei täällä Lapissa näy. He olivat menossa käymään äidin luona Pyhätunturilla. Mummikin on vielä elossa ja asuu yksityisessä vanhusten palvelukodissa.

Silloin, kun on vaikeata, eikä huomaa valon kajastusta, silloin saa huomata, että surun suuret siivet kantavat kyllä.

Kipu ja sairaus sekä kuolema ovat asioita, joita kohtaa joskus elämässä. Silloin tarvitsee siipiä, jotka kannattelevat synkän kuilun yllä.
Pimeimmänkin pilven lävitse voi nähdä auringon, jos luottaa siihen, että siellä se on.
Tässä tekstiä ja musiikkia suruun, jonka toi läheisen kuolema: http://kurukukka.blogspot.fi/2012/07/surun-suuret-siivet.html

Nämä runot ovat niille, joilla on särkynyt sydän.
http://kurukukka.blogspot.fi/2012/07/sarkyneille-sydamille.html
Vieläkin on olo aika väsynyt tuosta flunssasta. Sain tosin eilen siivottua vähän ja kaivettua sohvan taas esille, kun lajittelin siinä muuttotavaroita. Nyt pääsee aarrekin nukkumaan päiväunensa kotisohvalla.
Eilen illalla jytyytteli ukkonen. Onneksi sain ommeltua 4 tyynyäni ennen sitä. Pesin tyynyt ja ennen sitä poistin sisällön. Illalla laitoin sisukset takaisin ja ompelin sauman kiinni. Joskus pesin tyynyn kokonaisena, mutta yleensä ne kärsivät kokopesusta, joten nyt pesin vain päällisen.
Mukavaa tiistaipäivää kaikille lukijoilleni tasapuolisesti.

Kun kuulee omasta porukasta jotain ja saa viestejä vieraskirjaan, niin kyllä se piristää valtavan paljon. Piristi ainakin minun kuumeflunssaista oloani. Muuten olenkin pitänyt hiljaiseloa kirjoitusrintamalla, kun ei ole nyt ollut kovin paljon virtaa kirjoitella.
Liityin Facebookiin ja siellä on mennyt aikaa ystävystyessä ja kirjoitellessa. On valtavan mielenkiintoista, miten yllättäen saattaa löytää sukulaissieluja ihan noin vain. Facebookistakin löysin, kun huomasin erään ihmisen lainanneen yhden kuvakorttini blogisivulleen. Nyt olemme kirjoitelleet joka päivä jo kohta viikon ajan.

Viimeisimmät blogikirjoitukseni näet tuosta vasemmalla olevasta sivupalkista, jossa viimeisin näkyy ensin. Tämä sivu on aloitus-sivuni.
Aloitan tämän 15 blogini nimellä Hillankukkamarjablogi ja se olkoon erotuksena noista muista kurukukkablogeistani. Tähän kirjoittelen varmaan päiväkirjaluonteista blogia ainakin näin alkuun.
Kasvihuoneelta olen saanut maistella jo muutamia herkkuja, kuten tomaattia ja mansikoita. Avomaalla penkeissä mansikat ovat vasta kukalla. Kasvihuoneessa salaatinlehdet ovat kookkaita ja paprikat raakilevaiheessa. Ruohosipulit, mangoldit ja lehtisellerit kylmälavassa ovat jo syöntikelpoisia.
Kesä oli kovasti myöhässä pitkän, kylmän ja sateisen jakson jälkeen, mutta nyt on saanut nauttia jo muutaman hellepäivänkin.
Kasvihuoneen saimme valmiiksi viime syksynä. Tosin pitää siihen vielä tehdä lisäyksiä tämän kesän aikana. Täällä pohjoisessa, jääkarhunpennun valtakunnassa kaikki kasvillisuus kasvaa hitaammin, kuin etelämpänä Suomea. Yöt täällä ovat valoisia ja silloin kasvillisuus jatkaa kasvuaan.
Perennapenkissäni kasvaa jaloritarinkannusta, keltaista kevätvuohenjuurta, oranssia ruskoliljaa, vaalean violettia pallomaista ukkolaukkaa sekä keväällä kukkivia kevättähtiä, idänsinililjoja, valkeita narsisseja, sinistä helmililjaa, joka juuri lopetti kukintansa sekä punaista helmilaukkaa, jossa on nyt nuppuja kohta avautumassa. Yksivuotisina kesäkukkina minulla on perennapenkissä sinistä, keltaista ja valkoista isokukkaista orvokkia, isoja samettiruusuja, reunalla hilppaa. sinisievikkiä ja täpläsievikkiä sekä erilaisia kehäkukkia. Toiseksi alimmaisessa kuvassa on peruna- ja mansikkamaa alkuvaiheessa ja ylimmässä kuvassa näkyy viime vuoden edistystä, eli aitaus ja laitoin sahanmuhia mansikkapenkkien väleihin sekä rakensimme tuon kasvihuoneen. Alimmaisessa kukkakuvassa on perennapenkkini vuosimallia 2007.