Myöhemmin seisoimme pihalla ja ikään kuin hytisimme. Kylmyys laskeutui kirkkaalta taivaalta, yöstä oli tulossa hyytävä. Niila viivytteli lähtöä, hän halusi kysyä jotain, muttei oikein kehdannut. Lopulta hän kiskoi minut autotalliin. Hän sulki oven niin hiljaa kuin pystyi ja kumartui sitten aivan korvani juureen.
- Miten hän teki sen? hän kuiskasi.
Minä tartuin häntä olkapäistä.
- Työnnä kieli ulos, minä sanoin. Ei, älä noin pitkälle.
Hän veti kielen sisään niin, että vain sen kärki törrötti ulos suusta, pyöreänä, märkänä ja vaaleanpunaisena. Minäkin työnsin kieleni esiin. Hetken aikaan seisoimme niin, liikkumatta paikallamme. Sitten nojauduin eteenpäin ja suutelin hänen suolaista pojansuutaan.
Uusimmat blogimerkinnät
- [Ei aihetta] 26.02.
- Niiiiiisan 23.02.
- [Ei aihetta] 21.11.
- : 3 26.10.
- Oooh 22.09.
- luwh....... 21.08.
- Koska joo kaikilla kielillä <3 28.04.
- Jottei sun Missee tai Mustii käytettäs ko... 23.04.
- Never Give Up 19.04.
- Mmm 19.04.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2014 (2)
- ▶ 2013 (12)
- ▶ 2012 (84)
- ▶ 2011 (661)
- ▶ 2010 (924)
- ▶ 2009 (1049)
-
▼
2008 (311)
- ▶ joulukuu 2008 (175)
- ▶ marraskuu 2008 (100)
- ▶ lokakuu 2008 (25)
- ▶ syyskuu 2008 (6)
- ▶ elokuu 2008 (1)
- ▶ heinäkuu 2008 (3)
- ▶ kesäkuu 2008 (1)