IRC-Galleria

hymy on hassu juttu. yhdellä hymyllä voi saada toisenkin hymyilemään, hymy merkitsee että on onnellinen. aito hymy on kaunis, spontaani. toisaalta, hymy voi myös piilottaa paljon tuskaa ja ahdistusta, hymyllä voi kuitata melkein kaiken. nykyään juuri kukaan ei muista kauniin hymyn arvoa.

hymyilkää, naurakaa, olkaa onnellisia. hymyilkää keskellä risteystä, bussissa, avatessanne ovea vanhalle mummolle.

ja maailma hymyilee takaisin.


filosofioin taas ku itse olen virnuillu koko päivän ku oon miettiny yhtä söpöä :)


tukan väri vaihtu taas.

Tulipa taas yöllä (tai aamulla, whatever.) Meikatessani mieleen että miksihän ihmiset loikkii kattoon aina kuullessaan sanan homo/lesbo/bi? Sitten ollaan että "hyiiii, homoja! ällöä!" Samasta sukupuolesta pitäväthän ovat yleistyneet tosi paljon. Ja jotkut eivät oikein tunnu käsittävän kuinka vitun lapselliselta se kuulostaa. On okei olla pitämättä tallaisista ihmisistä, mutta onko heitä pakko haukkua ja arvostella? Jokainen on varmasti joskus kokenut sen tunteen että on täysin arvoton ja yhtä pidetty kuin koiran ripulipaska. Onko se kiva tunne? Ei. Joten, ihmiset rakkaat, antakaamme näiden ihmisten elää omaa elämäänsä ja keskitytään me omaamme. Onhan se kova tunne kun jauhetaan paskaa selän takana/haukutaan jotain porukassa, MUTTA. Edelleenkin ihan helvetin säälittävää. Ajatelkaa toisenkin kerran ennenkuin avaatte suunne että miltä itsestä tuntuisi jos olisitte samassa tilanteessa.

Kiitos~~

Mökille jätetty

Tuijotti ovea pieni kissa, oli aivan hädissään.
Minä se täällä, avatkaa ovi, onhan jo pimeää.
On nälkä ja jano, unikin jo, minua paleltaa.
Tuo metsäkin huokuu pelottavasti, on jo kuurassa maa.

Ovi aukeni silloin, kun mansikat tuoksui, säteili taivas
ja maa.
Ilo kaikui kallion kupeelta, sirkat soitteli viuluaan.
Aurinko hitsasi ahjossaan, lintujen kuoro soi.
Kelli kissa nurmella selällään ja onnen maljasta joi.

Nyt pysyy ovi suljettuna, nukkuu portailla vainaja.
Sillä jäätynyt pisara poskellaan ja silmät suljettuna.
Se pisara hyljätyn kyynel on, se itkunsa itkenyt on.
Vain yksi ovi armahti hyljätyn, pääsi lämpöön ja valohon.

Nyt kissojen taivaassa hyljätty, siellä kyynel on pyyhitty
pois.
Saa nukkua helmassa armahtajan, mikä parempi olla vois.
Via dolorosa oli viimeinen polku kesäisen lemmikin.
Muistele lähditkö mökiltä Sinä puhtain sydämin.

-Liisa Aaltonen-

sinä joka rakastat kissoja. muista että sinun omasi on arvokas, muista pitää siitä hyvää huolta. jos rakastat kissaasi, se palauttaa rakkautesi kaksinkertaisesti varmasti takaisin.

sen sijaan. sinä, joka vihaat kissoja, ammut ne, ajat päälle TAIKKA otat kesäkissan. mieti hetki: joka kerta kun tapat kissan, joltakulta lähtee hyvä ystävä, jopa AINOA ystävä. lapset kyselevät rakasta, kilttiä viiruansa vanhemmilta, joku itkee yksin huoneessansa vanhan ystävän ja tärkeän eläimen menetystä. vain sen takia että SINÄ et pidä kissoista. ja mieti itse kissaa. se on elänyt rauhassa, sillä on ollut hyvä olla. joku kaunis aamu se on lähtenyt tarkastamaan reviiriään, alkanut ylittää tietä. ensin kuuluu vain nopeasti lähenevä hurina ja sitten *PAM* verta tulee jokapaikasta. sattuu. ääni lähtee pois. miksei kukaan auta? sattuu niin kamalasti..

kissa ei voi ymmärtää miksi se jätetään yksin kun sen perhe lähtee pois, se ei voi ymmärtää miksi sitä lyödään ja miksi huudetaan. komenna jos on tarve, mutta ÄLÄ LYÖ. siitä ei ole mitään apua.

rakastakaa kaikkia eläimiänne, kohdelkaa niitä hyvin. ne eivät ansaitse teidän vihaanne, lyöntejänne, kidutustanne.

kiitos.