Siitä on jo kolme vuotta.
Aika kuluu yllättävän nopeaa, ja edelleen on hiton kova ikävä, kai tiedät sen?
Sä olit viiminen ihminen jonka olisin halunnu lähtevän pois, sä vaan jaksoit ja jaksoit vaikka elämä potki miten päähän.. Oisit aina halunnu lähtiä joka paikkaan mukaan vaan kun et pystyny.. Se repi meitä jokasta sisältäpäin.
Kuinka monta kertaa täytyy yrittää ennenkuin pääsee yli ystävän kuolemasta niin paljon että edes haudalla pystyisi käymään?
Suzuki, meidän pieni perhonen, kaikilla on ikävä sua<3
Ei mikään mallilapsi.
Ei tehnyt niin kuin sanottiin vaan kulki oman tiensä
ja sitä kieroon katsottiin,
kun muut jää maahan kiinni hän pilviä saalistaa.
Joi elämän maljan pohjaan, antoi tunteiden kuljettaa.
Näki värejä siellä, missä muut vain harmaata.
Poimi kukkia sieltä, missä oli vain kovaa maata.
Ei katsonut taakseen, aina eteenpäin
Niin paljon ikävää nyt tunnen sisälläin
refrain:
Hän poissa tänään on, te lujaa tanssikaa
Tuolla pilven reunalla vetää kuohuvaa
Hän poissa tänään on, te sopulit malja nostakaa
naiselle joka teki aina niin kuin huvittaa
Niin monta kertaa maahan lyötiin, ylös jaksoi nousta toki,
antoi kasvot sanalle sitkeys vaikka kovia niin koki.
Vilkaise taivaalle, hän siellä vilkuttaa.
Siunaa meitä kovan onnen lapsia joita tuuli kuljettaa.
refrain (2x)
Hän poissa tänään on, te lujaa tanssikaa
Tuolla pilven reunalla vetää kuohuvaa.
(klamydia, hän on poissa, muokkasin yhen sanan)