IRC-Galleria

LEDGERHEATH

LEDGERHEATH

cupid carries a gun

22. huhtikuuta 1987 Van Nuys, klo 13Perjantai 22.04.2011 16:00

Heräsin aamulla ja totesin, että talo on täynnä flindoja ja tyhjiä pussukoita ja röökintuhkaa... se on katastrofialue. Ihmisiä levyttää ympäriinsä, jotkut täysin alasti, toiset osittain... Kun menin vessaan, Steven Adler oli siellä nusauttamassa muijaa, jota mielellämme nimitämme Slaveksi... ja Slash kusi nukkuessaan varasänkyyn. Tällaisina hetkinä toivon vain, että kaikki häipyisivät...

Meikäläisen verensokerissa tai kemiallisessa dna:ssa täytyy olla jotain vikaa, koska voin muuttua maailman iloisimmasta jätkästä hetkessä äärettömän vittuuntuneeksi, vihaiseksi mulkuksi. Viime yönä kaikki tämä tuntui maailman siisteimmältä. Nyt vihaan tätä...

Vihaan tätä...

Vihaan tätä...

20. huhtikuuta 1987 Van Nuys, klo 16Keskiviikko 20.04.2011 19:00

Voi vittu, että oli katastrofaalinen ilta.

Tapasin klubilla Andyn, jonka beesissä oli paljon muuta jengiä. Olo oli nihkeä heti kättelyssä, joten noin puolen tunnin kuluttua sanoin Andylle: "Lähdetään menemään, painutaan helvettiin täältä." Kaikki sen ympärillä flippasivat, koska Andy on nyt kuivilla ja ne tietävät, että minä en ole, ja Andy on aina vaarassa jäädä uudestaan koukkuun. Mutta en välittänyt siitä, tai mistään muustakaan... halusin vain päästä takaisin tänne.

Toin Andyn himaan ja näytin sille komeroni. Otin kaikki värkkini esille ja sanoin: "No niin, vedetäänpäs fiksit."
Se vain stondasi siinä mustalaisvaatteissaan ja kuittasi: "Jätkä on koukussa! Olet ihan nisti." Yritin sanoa, ettei kyse ollut mistään isosta jutusta, mutta se jäbä on kerran nähnyt meikäläisen kuolevan, joten se tietää totuuden. Sitten se häipyi.


Yksi toisensa jälkeen ystäväni hylkäävät minut.

19. huhtikuuta 1987 Van Nuys, klo 16.50Tiistai 19.04.2011 19:50

Tajusin eilen jotakin. Kun olen koksupäissäni - romahtaakseni pian alas ja päätyäkseni psykoosin rajamaille - alan ystävystyä päässäni mölyävien äänien kanssa. Itse asiassa odotan innolla niiden kuulemista, kun laitan kiristyssidettä käsivarteeni. Aah, ystäväni demonit....

Pakko päästä ulos. Olen sopinut tapaavani Andy McCoyn yhdellä klubilla tänä iltana.

8. huhtikuuta 1987 Van Nuys, klo 23Lauantai 09.04.2011 02:00

Tässä sitä taas istutaan. Jälleen yksin. Neula kyynärtaipeessa. Näyttelen taas uhrin osaa - vai kenties marttyyrin?

Niin paljon kuin bändin jätkistä diggaankin, minä myös vihaan niitä jannuja, koska niillä on läheisiä, jotka rakastavat niitä. En ymmärrä, miksi olen yksin vaikka minulla on niin suuri sydän.

Ehkä on minun valintani olla tällainen?

Ehkä minulla ei ole vaihtoehtoa?

Ehkä en tiedä?

Ehkä kyselen itseltäni kysymyksiä vain kuullakseni oman ääneni?

please stop teasing every inch of meKeskiviikko 06.04.2011 19:09

[Ei aihetta]Keskiviikko 06.04.2011 16:55

Taas pikku prinsessa istuu ikkunassa,
aikuisten rakentamassa vankilassa,
suu pysyy kii, silti apuu huutamassa,
ilman rakkautta se istuu ikkunassa.
Taas pikku prinsessa istuu ikkunassa,
kohta kaksi kuukautta lääkehumalassa,
avuttomalle elämä on paskaa,
ilman rakkautta se istuu ikkunassa.

Maanantai 04.04.2011 17:09

happy birthday & rest in peace, beautiful soul
No one wants you here.
No one likes you.
Just fucking go.

Nobody knows me I'm cold
Walk down this road all alone
It's no one's fault but my own
It's the path I've chosen to go

16. maaliskuuta 1987 Van Nuys, klo 19.35Keskiviikko 16.03.2011 20:12

Kamalinta maailmassa on se, että on refloissa ilman neuloja. Viime yönä rännitin vikalla ruiskulla ja se meni päreiksi. Neula katkesi keskeltä poikki. Kaipasin kuollakseni fiksiä, joten yritin vain tunkea katkennutta nysää suoneen... kaivoin ja raastoin ihoa yrittäessäni survoa tynkää sisään. Verta roiskui ympäri komeroa, ja minä vain ruiskutin krääsää minne tahansa ihoni alle ja toivoin, että se poistaisi tuskat. Luojan kiitos, se poistikin.