IRC-Galleria

LEDGERHEATH

LEDGERHEATH

cupid carries a gun

Blogi

-

[Ei aihetta]Torstai 05.05.2011 15:11

sä muutuit täysin, näin ettet ollu kunnossa
olit onneton ja hait onnee pullosta
enkä nähnyt sua sen jälkee, kun sanoit mulle kännis et:
mitä elämäl teen
se pisti jäihin, en tienny miten vastaa
ku jäbä oli saanu kestää iha liikaa paskaa
sä lähit pois, sun oli tavallaa vaa pakko
sä oot yks niist nuorist jotka kohtalo tappo

29. huhtikuuta 1987 Van Nuys, keskiyöPerjantai 29.04.2011 20:36

En tiedä miksi, mutta uskon, ettei minun ole tarkoitus elää paljon pidempään. Teen hidasta, onnetonta kuolemaa hämmennyksen ja kysymysten keskellä. Omituista, kuinka minusta on tullut huumeet ja huumeista on tullut minä... elämme yhdessä täydellisessä sopusoinnussa.

Tiedonhalun, kenties jopa uteliaisuuden, aikanaan herättämä kysymys on lopulta vastannut itseensä. Kyse on kuolemankaipuusta, jota en saa karkotettua. En voi enkä halua paeta tästä vankilasta ennen kuin olen kulkenut tämän matkan loppuun. Se loppuu niin kuin alkoikin, yksinäisyydessä. Niin kuin syntymä, kuolemakin on yksinäinen kokemus.

Kuten Hemingway sanoi, ainoa asia, joka voi pilata päivän, on toiset ihmiset. Minä olen ihminen, joka on pilannut oman elämänsä...

Olen kadottanut täällä kokonaan ajantajun.
Luokiteltu yhteisöihin

24. huhtikuuta 1987 Van Nuys, klo 1.40Sunnuntai 24.04.2011 03:30

Olo on kuin rotalla juoksupyörässä. Ensin diggasin meiningistä, sitten halusin päästä pois, mutta nyt tuntuu kuin joku pyörittäisi pyörää nopeammin ja nopeammin. Kaadun ja paiskaudun ympäriinsä enkä yksinkertaisesti pysty pysähtymään...

Meillä on jonkin verran lomaa, joten hommailemme kaikki omia juttujamme. Vince risteilee Karibialla ja käy vierailevana laulajana Bon Jovin keikoilla. Tommy pelaa golfia ja ajelee motocrosspyörällään. Mickille riittää, että se saa ostaa aseita ja odottaa kolmatta maailmansotaa... ja Sixx? Olen flippaamassa lopullisesti tässä haudassa, josta en pääse ulos...
Luokiteltu yhteisöihin

I tried so hardPerjantai 22.04.2011 23:16

tumblr_llkqpp1AYp1qigti8o1_500.gif

22. huhtikuuta 1987 Van Nuys, klo 13Perjantai 22.04.2011 16:00

Heräsin aamulla ja totesin, että talo on täynnä flindoja ja tyhjiä pussukoita ja röökintuhkaa... se on katastrofialue. Ihmisiä levyttää ympäriinsä, jotkut täysin alasti, toiset osittain... Kun menin vessaan, Steven Adler oli siellä nusauttamassa muijaa, jota mielellämme nimitämme Slaveksi... ja Slash kusi nukkuessaan varasänkyyn. Tällaisina hetkinä toivon vain, että kaikki häipyisivät...

Meikäläisen verensokerissa tai kemiallisessa dna:ssa täytyy olla jotain vikaa, koska voin muuttua maailman iloisimmasta jätkästä hetkessä äärettömän vittuuntuneeksi, vihaiseksi mulkuksi. Viime yönä kaikki tämä tuntui maailman siisteimmältä. Nyt vihaan tätä...

Vihaan tätä...

Vihaan tätä...
Luokiteltu yhteisöihin

20. huhtikuuta 1987 Van Nuys, klo 16Keskiviikko 20.04.2011 19:00

Voi vittu, että oli katastrofaalinen ilta.

Tapasin klubilla Andyn, jonka beesissä oli paljon muuta jengiä. Olo oli nihkeä heti kättelyssä, joten noin puolen tunnin kuluttua sanoin Andylle: "Lähdetään menemään, painutaan helvettiin täältä." Kaikki sen ympärillä flippasivat, koska Andy on nyt kuivilla ja ne tietävät, että minä en ole, ja Andy on aina vaarassa jäädä uudestaan koukkuun. Mutta en välittänyt siitä, tai mistään muustakaan... halusin vain päästä takaisin tänne.

Toin Andyn himaan ja näytin sille komeroni. Otin kaikki värkkini esille ja sanoin: "No niin, vedetäänpäs fiksit."
Se vain stondasi siinä mustalaisvaatteissaan ja kuittasi: "Jätkä on koukussa! Olet ihan nisti." Yritin sanoa, ettei kyse ollut mistään isosta jutusta, mutta se jäbä on kerran nähnyt meikäläisen kuolevan, joten se tietää totuuden. Sitten se häipyi.

Yksi toisensa jälkeen ystäväni hylkäävät minut.
Luokiteltu yhteisöihin

19. huhtikuuta 1987 Van Nuys, klo 16.50Tiistai 19.04.2011 19:50

Tajusin eilen jotakin. Kun olen koksupäissäni - romahtaakseni pian alas ja päätyäkseni psykoosin rajamaille - alan ystävystyä päässäni mölyävien äänien kanssa. Itse asiassa odotan innolla niiden kuulemista, kun laitan kiristyssidettä käsivarteeni. Aah, ystäväni demonit....

Pakko päästä ulos. Olen sopinut tapaavani Andy McCoyn yhdellä klubilla tänä iltana.
Luokiteltu yhteisöihin

8. huhtikuuta 1987 Van Nuys, klo 23Lauantai 09.04.2011 02:00

Tässä sitä taas istutaan. Jälleen yksin. Neula kyynärtaipeessa. Näyttelen taas uhrin osaa - vai kenties marttyyrin?

Niin paljon kuin bändin jätkistä diggaankin, minä myös vihaan niitä jannuja, koska niillä on läheisiä, jotka rakastavat niitä. En ymmärrä, miksi olen yksin vaikka minulla on niin suuri sydän.

Ehkä on minun valintani olla tällainen?

Ehkä minulla ei ole vaihtoehtoa?

Ehkä en tiedä?

Ehkä kyselen itseltäni kysymyksiä vain kuullakseni oman ääneni?
Luokiteltu yhteisöihin

please stop teasing every inch of meKeskiviikko 06.04.2011 19:09

[Ei aihetta]Keskiviikko 06.04.2011 16:55

Taas pikku prinsessa istuu ikkunassa,
aikuisten rakentamassa vankilassa,
suu pysyy kii, silti apuu huutamassa,
ilman rakkautta se istuu ikkunassa.
Taas pikku prinsessa istuu ikkunassa,
kohta kaksi kuukautta lääkehumalassa,
avuttomalle elämä on paskaa,
ilman rakkautta se istuu ikkunassa.
-