Itken, nauran
ja itken taas.
Musta maailma,
tyhjin silmin ei voi nähdä.
Tummien silmien takaa kadotin sieluni,
en välittänyt.
Cobain laulaa...
Unohdanko kivun kadottaakseni itseni?
Pitäisihän se tietää,
mutten muista.
Pyörii, pian katoaa.
Mikä? Musta maailmaniko? Minne?
Eihän unelmiaan voi vaan kadottaa!
Nauran ja sitten itken taas.
Itken vaan...
Mutta lapsi parka,
koska hukkasit itsesi
vai unohditko vain?
Mutta ole edes hetki hiljaa,
Cobain laulaa...>