IRC-Galleria

Kirsikankukkasia, kukkiva omenapuu. Hei, nyt tuli jotakin mieleen.

On hiljainen talvi-ilta, katselen lumen putoilemista taivaalta maaten k-tien työpöydällä pitkin pituuttani jota ei ole kovin paljon. Katulampun keltainen valo saa lumihangen kimaltamaan.
Ikkuna on jäähuurussa, kylmä ja lämmin ilma kohtaavat väli-ikkunassa.
Mieleeni tunkeutuu sellainen kuuma tuoksu.
Leivinuunissa palaa tuli joka räiskyy.
Nojaan päätäni käsivarsiin ja heiluttelen jalkojani.
Äiti seisoo puhisevan liesituulettimen alla pehva pystyssä, hiihtarit jalassaan.. vaihtelee painoa jalalta toiselle. Timppa kävelee, nivelrikko paukkuu hänen huoneessaan.
Kynnet kipittävät pitkin parkettilattiaa Iineksen siirtyessä olohuoneeseen.
Leipätaikina on turvonnut ja äiti tumppaa tupakan.
Hän opettaa minua leipomaan leipää.
"Kun sinä kasvat, minä opetan sinut leipomaan piparitaikinaa."

Paljon lupauksia. Ainuttakaan pitänyt.
Mutta lämpöä.. ihan samanlaista lämpöä, jota koin.. turvallisuutta. Pysyvyyttä.
Jotakin, joka on nautittavan pehmeää. Eikä pistä vastaan.
Ja sit jotakin vähän muuta mitä se tuo tullessaan.
Mun tekis.. En silti tee niin.

Kutittaisiko joku mun jalkapohjia?

"Sä olet perhonen, jonka siivet eivät kauas kantaneet..sä väsyit kylpyhuoneeseen.." -Apulanta.
Minä lensin kohti vettä, katsoin kuvajaisia takanani muistojen meressä.
Mutta voi, siipeni koskettivat vettä ja minä putosin.
Mä menetin siipeni, en voi enää lentää.
Mutta mun mieleni ei tarvitse siipiä lentääkseen.


Maccun massu on kipeä. ;_;

Verenpunaista seinää lukeva kriitikko näkee maalipinnassa viestejä ulkoavaruudesta.
Hieno nainen paahtaa meikkinsä rapeiksi mikrossa ja pääsee Tikkurilan maalin mainokseen.
Toistaitoinen muurari käyttää kermavaahtoa sementin loputtua.
Jääkaappikylmä lasipurkki maatuu soistuvaan järveen.
Kiinalainen kokki ruokkii koiran uunissa.
Ja Watsonin knallissa on luodinreikä.
Primadonna söi karamellisen kaulanauhansa.