IRC-Galleria

Yksin yksiössä, mökötän.
En suostu syömään, en juomaan, en polttamaan.
Tämä on epäreilua.
On epäreilua että aurinko on poissa kun sitä kaipaan.
on epäreilua että täällä on kylmä, patterit ei lämmitä eikä ole mukavaa vartaloa lämmittämässä.
Epäreilua että terveys ei pysy tasaisena.
Epäreilua että haluaa antaa rakkautta, mutta kukaan ei halua vastaanottaa.
Epäreilua että joudun itkemään ilman olkapäätä.
Epäreilua että joudun heräämään yksin sängystä, ja on aina kylmä.
Epäreilua että mulle luvattiin rakkauden olevan auringosta ettei se sammu koskaan, muttei kukaan varoittanut että se voi mennä pilvien taakse moneksi kuukaudeksi.
Epäreilua ettei mikään ole pysyvää,
Ei edes suru, ei hymy, ei rakkaus, ei terveys, ei onnellisuuskaan...
Ja meidänkö pitää tämä kaikki hyväksyä?
Miksi?
Emmekö voitais taistella yhdessä?