Eilen kävimme visiitillä maalla. Vilma nautti täysillä, kun sai olla ulkona koko ajan ja juoksennella nurmella. Äiti ja isä olivat myytyjä pienestä koirasta ja ihmettelivätkin Vilman kokoa. Veljen tyttö (3,5v.) oli myös innoissaan pienestä koirasta: "voi kuinka se on pieni", "isi katso kuinka suloinen pieni koira!". Vanha neiti Donna (9,5-vuotias bordercollie) ei pienestä tulokkaasta ollut ollenkaan innoissaan ja näyttikin sen oikein selvästi. Donna ei edes katsonut Vilmaan ja murisi jos meni lähelle. Näytti myös mieltään menemällä pois.
Tutustuipa Vilma myös siskoni kaksivuotiaaseen cockerspanieliin Maisaan!! Aluksi tutustuttiin ja kun "muodollisuudet" oli hoidettu, alkoi leikki. =) Tytöt leikki ainakin tunnin telmien pihanurmella. Sisko oli onnellinen, että kerrankin Maisalla oli leikkikaveri (kotona olevat koirat kun ei ole ihan Maisalle hyviä leikkikamuja). Vilma sai selättää Maisan monen monta kertaa ja hännästä sekä isoista cockerikorvista oli mukava vetää. Nauroimme vedet silmissä neitokaisten touhuja, oli se sen verta hauskan näköistä. Olin mielissäni, että Vilma sai kerranki temuta toisen koiran kanssa.
Matkamme jatkui Peten porukoille Lahnajärvelle, jossa tutustuimme saksanpaimenkoira Isaan. Isa oli melkoisen hämmästynyt pienestä mäykystä ja enempi kiinnostus suuntautui Vilman nakki-leluun. Vilmasta alkoi veto olla jo melkolailla pois ja tyttö nukkuikin mielellään sängyn alla.
Kun pääsimme takaisin kotiin, nukahti neito nopeasti. Oli ollut rankka päivä pienellä koiralla ku koko päivä oltiin oltu matkassa.