Eilen oli sitten se päivä, kun saapumiserän 2/06 362vrk palvelleet kotiutui. Aamusta alkaen oli porukalla hymy herkässä kun pakkailtiin loput tavarat. Mentiin viimesiä kertoja mukeen ja käytiin palauttamas kaikki materiaali. Oulrait.
Sit hierottiin yksikköö siistiksi ja maksiomoitiin viimestä kertaa kurjuus, niin ettei kenellekään vaan vahingoskaan jäis hyvä mieli/hyvää muistoa Keuruun Suojelukomppaniasta, kun Halospari vaan hymyili partaansa. Noh, joka tapauksessa pois päästiin ja suunnattiin porukalla Tampereelle.
Kivaa oli ja kaikkia tulee hirvee ikävä. Osaa ei varmaa näe enää koskaan, toivottavasti näkis ainakin jonku verran.
Tehtiin kaikkee perustyhmää ja eräs nimeltä mainitsematon naisalikroisantti hukkas laukkunsa ja sitä mukaa sit puhelimen, lompakon, nettipankkitunnukset, kortit ja rahansa. Jeps. toivottavasti Suskun kamikset löytyy. Olin yllättyny ku en hukannu ku hotellihuoneen avaimen :D Itseni hukkasin, mut löysin kuitenkin myöhemmin samoin paljon muutakin matskua, mut kaikki löyty sit kun kävi hotellihuoneet -kaikki kolme- läpi.
Kuitti.
As I said tulee ikävä ja toivottavasti vielä törmätään.
Res. Kers Leppilahti MTK